Tutkijaryhmä kertoo havainneensa terveysasemilla toimintaan huonosti sopivia kustannuslaskennan, suoritusmittauksen ja budjetoinnin menetelmiä. Monia talousjohtamisen menetelmiä on käytössä, mutta ne jäävät toiminnasta irrallisiksi eivätkä siksi edistä organisaation tehokkuutta.
Terveysasemien talousjohtamisen nykytilaa tutkinutta ryhmää veti professori Jukka Pellinen.
Terveysasemilla on kehitetty useita kustannustehokkuutta ja toiminnan vaikuttavuutta parantavia innovaatioita. Tutkijoiden mukaan tätä kehitystä pitäisi tukea vertailukehittämisellä ja sitä tukevalla suoritusmittauksella sekä entistä järjestelmällisemmällä organisaation oppimisprosessilla.
Tutkijat näkevät ratkaisevaksi tekijäksi koko julkisen terveydenhoitojärjestelmämme kannalta esittelijöiden kyvyn valmistella kustannusinformaatiota kuntapäättäjille. Nykyinen tilanne, jossa julkisen terveydenhoidon palvelutuotteiden kustannuksia ei kunnolla tunneta, aiheuttaa tehottomuutta ja antaa muun muassa yksityiselle terveydenhoitosektorille tarpeetonta kilpailuetua.
– Kun ajatellaan kuntaa tilaajana, jolle on tärkein kysymys tehokkaimman palveluntuottajan valinta, ei voi liiaksi korostaa vertailulaskelmien ja kunnan oman kustannuslaskennan laatua, tutkijat toteavat tiedotteessaan.
Tutkimuksen mukaan lääkäreiden ja hoitajien työajasta suuri osa menee erilaiseen raportoimiseen potilastyön sijasta. Hoitohenkilökunnan ja taloushallinnon ammattilaisten olisikin yhdistettävä osaamisensa ja pyrittävä luomaan toimintaan vahvasti integroitu taloushallinto. Lopputuloksena olisi yksinkertainen, olennaiseen keskittyvä, ymmärrettävä ja tehokas järjestelmä.
Terveysasemilla kehitettävää on talousvastuiden määrittelyssä, kustannuslaskennan tilassa ja lääkärijohtajien talousosaamisessa. Johtotehtävissä olevilta tulisi edellyttää soveltuvaa talous- ja johtamiskoulutusta.
Tutkimus Talousohjaus terveydenhoidossa on julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisujen sarjassa.