Verkkouutiset

Tutkijat: Venäjä myönsi ilmeisesti vahingossa sotilaallisen osallistumisensa konfliktiin

Minskin uusi sopimus antaa Venäjän tukemille separatisteille paljon vaikutusvaltaa Ukrainan asioihin, toteavat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat András Rácz ja Sinikukka Saari.

– Jos sopimus pannaan täytäntöön, se voi tarjota toimivan alustan kaikkia osapuolia tyydyttävälle poliittiselle ratkaisulle. Jos sopimusta taas ei panna täytäntöön, sotatoimien käynnistyminen uudelleen on hyvin todennäköistä, András Rácz ja Sinikukka Saari toteavat FIIA Comment-kirjoituksessaan.

Kolmestatoista kohdasta koostuva asiakirja viittaa separatistialueisiin ”tiettyinä Donetskin ja Luhanskin hallintoalueiden osina”, eli sanamuoto on sama kuin syyskuun 2014 Minskin sopimuksessa. Näin ollen sopimuksessa ei käytetä separatistien alueille itse antamia nimiä Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat, eikä myöskään venäjänkielistä Novorossija-termiä.

Tutkijoiden mukaan tämä on voimakas signaali siitä, että yksikään sopimusosapuoli ei kyseenalaista alueiden kuulumista Ukrainalle.

Suurin osa Minskin uuden sopimuksen kohdista, polveutuvat pohjimmiltaan viime syyskuussa tehdystä Minskin sopimuksesta. Tällä kertaa lausekkeet ovat kuitenkin konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia asettaen toiminnalle selkeät ajalliset takarajat, mikä on edistystä.

Kolme huolenaihetta

András Ráczin ja Sinikukka Saaren mukaan uusi sopimusteksti sisältää kuitenkin ainakin kolme merkittävää huolenaihetta.

Ensinnäkin sopimuksen aloitusta lykättiin. Sopimuksen mukaan kaikki sotatoimet pitää lopettaa keskiyöllä 15. helmikuuta. Aloituksenlykkääminen on luultavasti sopimusasiakirjan pääasiallinen taktinen huolenaihe.

– Tämä kahden ja puolen vuorokauden mittainen ajanjakso voi hyvin pitää sisällään erittäin kiivasta taistelua logistisesti keskeisen tärkeässä Debaltseven kaupungissa.

Separatisteilla on äärimmäinen tarve saada kaupunki haltuunsa, sillä Donetskin ja Luhanskin välinen maantie ja rautatie kulkevat molemmat sitä kautta, tutkijat kirjoittavat.

Toiseksi, Minskin uuden sopimuksen mukaan kaikki raskas aseistus tulee vetää tulitauon toisesta päivästä lähtien konfliktialueelta vähintään 50 kilometrin päähän.

Aseistuksen poisvetämisen takaraja on kahden viikon päästä tulitauon alkamisesta eli maaliskuun 1. päivänä. Tulitaukoa ja aseistuksen poisvetämistä valvoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj.

Vaikka sopimusasiakirjassa selostetaan raskaan aseistuksen poisvetämistä erittäin yksityiskohtaisesti, siinä ei puhuta lainkaan maajoukkojen poisvetämisestä. Tämä tarkoittaa, että Kiova käytännössä hyväksyi separatisteille syyskuun sopimuksen jälkeen kärsimänsä alueelliset tappiot, mukaan lukien Donetskin lentokentän hallinnan.

Lipsahdus?

Tutkijoiden mukaan sopimus todistaa myös Venäjän suoran sotilaallisen osallistumisen konfliktiin – vaikkakin luultavasti vahingossa. Pois vedettävien raskaiden aseiden joukossa on yksiselitteisesti mainittu Tornado-S.

– Tämä korkean teknologian ja pitkän kantaman raketinheitinjärjestelmä otettiin käyttöön Venäjällä vuonna 2012, eikä sitä käytä mikään muu valtio. Näin ollen, jos Tornadot pitää vetää pois konfliktialueelta, ne eivät ole voineet tulla sinne mistään muualta kuin Venäjältä, toteavat András Rácz ja Sinikukka Saari.

Perustuslaina ja valtionrajan koplaus

Kolmas huolenaihe tutkijoiden mukaan on se, että sopimus koplaa valtiorajan hallinnan ja perustuslailliset muutokset toisiinsa.

Sopimuksen mukaan Ukrainan on tehtävä perustuslakiuudistus ja hajautettava valtiovaltaa kuluvan vuoden loppuun mennessä yhteistyössä separatistialueiden edustajien kanssa.

– Tämä antaa separatistialueiden johtajille de facto veto-oikeuden Ukrainan perustuslakiuudistukseen ja antaa siten alueiden päätukijalle Venäjälle huomattavasti vaikutusvaltaa Ukrainan perustuslaillisiin rakenteisiin, András Rácz ja Sinikukka Saari huomauttavat.

Vieläkin merkittävämpää heidän mukaansa on se, että Venäjän vastaisen rajan siirtyminen Ukrainan hallintaan on myös ehdollinen perustuslakiuudistuksen toteutukselle.

Lisäksi sopimus edellyttää sellaisen lain hyväksymistä, joka estää syytteiden nostamisen ja rangaistusten antamisen separatistialueilla rikoksia tehneille henkilöille. Näin ollen voi jopa olla, että separatistialueiden nykyiset johtajat tulevat neuvottelemaan Kiovan kanssa perustuslakiuudistuksesta.

Kaiken kaikkiaan, jos Minskin uusi sopimus pannaan täytäntöön, se antaa Venäjän tukemille separatistialueille veto-oikeuden konfliktinratkaisuprosessiin heidän perustuslakiuudistukseen saamansa vaikutusvallan kautta.

– Moskovan näkökulmasta tämä ratkaisu takaa, että Donbassin intressit tullaan ottamaan huomioon. Toisaalta separatistit eivät voi väärinkäyttää asemaansa lähes loputtomiin ja luoda ”jäätynyttä konfliktia”, sillä jos uusi perustuslaki ei tule voimaan, vanha perustuslaki pysyy voimassa.

Jos tulitauko jää yhtä lyhytikäiseksi kuin sen viime syyskuinen edeltäjä, tai jos Kiova ja separatistit eivät pääse sopuun poliittisesta ratkaisusta, sotatoimien käynnistyminen uudelleen on hyvin todennäköistä, András Rácz ja Sinikukka Saari arvioivat.

Uusimmat
MAINOS