EU:n jäsenmailla on Tuomas Iso-Markun ja Niklas Helwigin mukaan edelleen eriäviä näkemyksiä unionin ja Naton välisestä suhteesta, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan prioriteeteista ja siitä, kuinka paljon EU:n pitäisi olla mukana puolustuksessa ylipäänsä.
– Erimielisyydet säilyvät, oli Britannia mukana unionissa tai ei, he toteavat Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa Briefing Paperissa.
Iso-Markku työskentelee tutkijana Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa, ja Helwig on tutkijana Johns Hopkins -yliopiston transatlanttisten suhteiden tutkimuskeskuksessa Washingtonissa.
Jos nyt keskusteluun nostetut toimet pantaisiin EU:ssa täytäntöön, jäsenmaat pystyisivät heidän mukaansa paremmin koordinoimaan suorituskykyjensä kehittämissuunnitelmia, rahoittamaan helpommin yhdessä puolustusalan tutkimusta ja tekemään yhteisiä hankintoja.
Tämä ei heidän mielestään kyseenalaistaisi Naton roolia Euroopan puolustamisessa, vaan päinvastoin edesauttaisi transatlanttista taakanjakoa.
Tutkijat muistuttavat, että osa jäsenmaista on muita kunnianhimoisempia suorituskykyjen yhteiskäytön ja puolustusyhteistyön suhteen, mikä saattaa johtaa eritahtiseen integraatioon EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Eritahtinen kehitys voi heidän mielestään syventää jäsenmaiden välisiä, olemassa olevia jakolinjoja.
Eurooppa-neuvosto käsittelee EU:n puolustuspolitiikan kehittämistä kokouksessaan huomenna torstaina. Neuvostoon tuotavassa paketissa on kuitenkin Iso-Markun ja Helwigin mukaan enimmäkseen kyse jo olemassa olevien politiikkojen tarkistamisesta, ei niinkään perustavaa laatua olevasta uudistuksesta.