Verkkouutiset

Tutkijat IS:lle: EU:n periaate rikottu, velkaa voidaan ottaa lisää

Elpymisrahasto ja budjetti nojaavat osin yhteiseen velkarahaan.

EU-maiden päätös ottaa yhteistä velkaa on ”merkittävä askel”, arvioi ekonomisti, työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

Tämä tarkoittaa hänen mielestään sitä, että yhteisen lainanottoon voidaan turvautua tulevaisuudessakin.

EU-maiden johtajat sopivat tiistaina 750 miljardin euron elpymisrahastosta koronapandemian vuoksi. Samalla saatettiin päätökseen neuvottelut runsaan 1 070 miljardin euron budjetista vuosille 2021–2027.

– Nyt ensimmäistä kertaa rikotaan käytännössä se periaate, ettei EU yhteisvelkaannu. Tällä velalla vieläpä rahoitetaan toimintamenoja ja nimenomaan tulonsiirtoja jäsenmailla. Tässä mielessä tämä on merkittävä askel, Vihriälä sanoo Ilta-Sanomille.

Sekä elpymisrahasto että budjetti nojaavat osin yhteiseen velkarahaan, mikä on poikkeuksellista. Poliitikot ovat korostaneet, että rahoitusjärjestely on kertaluontoinen.

Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen on samoilla linjoilla Vihriälän kanssa. Ronkaisen mukaan päätös luoda kriisi-instrumentti velalla ja rahoittaa EU-budjettia velalla mahdollistavat unionin viemisen syvemmälle fiskaaliunioniin.

– Kun nämä päätökset on tehty kerran, ne on helpompi toistaa, Ronkainen sanoo.

Ronkainen pitää neuvotteluiden suurimpana tuloksena EU-budjetin rahoituksen muuttumista. Aikaisemmin budjettia on rahoitettu vain jäsenmaksuilla. Nyt sitä aletaan rahoittaa vajaalla 80 miljardilla eurolla velaksi.

Vihriälä ja Ronkainen kaipaavat ratkaisun perään laajaa poliittista keskustelua siitä, mikä on EU:n luonne ja mitä finanssipoliittista toimivaltaa jäsenmaiden yläpuolelle pitäisi siirtää.

Uusimmat
MAINOS