Monopolista huolimatta tai ehkä juuri sen takia alkoholiongelmat ovat vähäisempiä maissa, joissa ei ole alkoholimonopolia, sanoo Etelä-Tanskan yliopiston kansanterveystieteen laitoksen tutkimusyksikön johtaja, tohtori Kimmo Herttua Iltalehdessä.
– Jos monopolin puuttuminen ei ole ongelma, miten sen purkaminen sitten olisi ongelma, hän kysyy.
Herttuan mielestä kansanterveydelliset syyt perustella Alkon monopoliaseman säilyttämistä eivät ole enää perusteina uskottavia.
Hänen mukaansa monet terveydenhuollon ammattilaiset vetoavat monopolia puoltavissa perusteluissaan tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu pääasiassa lyhyen aikavälin vaikutuksia monopolin purkamisen jälkeen.
– Voi olla, että jonkinlainen alkuhuuma tulee ja ihmiset ovat innoissaan, kun yhtäkkiä onkin kaupassa kaikenlaista, mutta se tuskin kestäisi pitkään. En ymmärrä, miksi suomalaiset olisivat niin erilaisia kuin muut ovat.
Samoilla linjoilla Herttuan kanssa on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen dosentti Kari Poikolainen. Hänen mukaansa kireä alkoholipolitiikka, jolla Alkon monopolia perustellaan, ole yhteydessä alkoholin käytöstä johtuviin toimintakykyisten elinvuosien menetyksiin.
– Kireän politiikan päätoimet, kallis hinta ja vaikea saatavuus, eivät vaadi Alkon monopolia. Sen ymmärtää helposti, kun huomaa, että samoja konsteja on käytetty Suomessa tupakkapolitiikassa ilman mitään monopolia, Poikolainen toteaa.
Vuoden alusta lähtien ruokakaupoissa on ollut myynnissä 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Siitä huolimatta esimerkiksi nelosoluen myynti ei ole kääntynyt räjähdysmäiseen nousuun, kuten lain vastustajat povailivat. Myöskään viranomaiset eivät ole onnistuneet osoittamaan, että alkoholista aiheutuvat haitat ovat lisääntyneet.