Nuorisotutkijat Sinikka Aapola-Kari ja Tarja Tolonen havaitsivat koululaisia haastatellessaan, että moni nuorista tekee päätöksen opiskelupaikasta- ja alasta syistä, jotka aikuiselle saattavat tuntua toissijaisilta.
Tutkijat kertovat Helsingin Sanomille nuorten valitsevan opiskelupaikkansa muun muassa sen mukaan, mihin kaverit lähtevät opiskelemaan ja mitä omalla paikkakunnalla voi opiskella.
Aapola-Kari ja Tolonen ovat mukana Nuorisotutkimusverkoston koordinoimassa Nuoret ajassa -hankkeessa, jossa seurataan yli sadan eri puolilta Suomea valitun nuoren elämää kymmenen vuoden ajan.
Heidän haastattelemistaan nuorista iso osa teki toisen asteen koulutusvalintansa muista kuin koulutuksen sisältöön tai ihanneammattiinsa liittyvistä syistä. Erityisesti näin oli niillä, jotka hakivat ammatilliseen koulutukseen.
”Yhteiskunnallista painetta on siihen, että nuoret valitsisivat kustannustehokkaasti. Kun katsoo asiaa lattiatasolta, huomaa, että yhdeksäs luokka on varhainen vaihe päättää koulutuksestaan”, Tolonen sanoo HS:lle.
”Monilla ei ole oikein käsitystä, millaista työelämässä on”, Aapola-Kari lisää.
Väärät valinnat voivat aiheuttaa myöhemmin ongelmia.
”Aina kun opiskelijoilta vähennetään opintotukiaikaa, väärinvalinnoista tulee dramaattisempia”, Tolonen sanoo.
Hän pohtii, että lukion ja ammattikoulun voisi yhdistää ja koulun sisällä olisi sitten valittavissa erilaisia linjoja.
”Valinta ammattikoulun ja lukion välillä on liian aikaisin, varsinkin niille, jotka ovat vähiten valmiita valitsemaan.”
