Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon mukaan Suomessa oli viimeksi 50 vuotta sitten tilanne, jossa ”tyttäret korvaisivat äitinsä”, eli syntyvyys oli riittävän suurta pitämään väestön koon samana. Vaikka Suomen väkiluku on kasvanut, kasvu on johtunut lähinnä maahanmuutosta.
Rapo puhui aiheesta SuomiAreenalla Tilastokeskuksen järjestämässä paneelissa.
– Meillä on itse asiasiassa ollut 20 vuotta vauvakato, mutta vielä pari vuotta sitten mediassa puhuttiin vauvabuumista, hän ihmettelee.
– Jostain syystä meillä on ollut sellainen harhakuva, että meillä syntyy tosi paljon lapsia, vaikka syntyvyys on ollut riittämättömällä tasolla jo 50 vuotta.
– Meillä on Suomessa kuntia, joissa ei ole syntynyt jonain vuosina lainkaan lapsia tai on syntynyt vain kourallinen lapsia. Näissä kunnissa ikärakenne on jo nyt sitä, mitä se meillä uhkaa olla 50 vuoden päästä, jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena.
Rapon mukaan kyseiset kunnat ovat lähinnä niin sanottuja kriisikuntia, joita valtio on joutunut ottamaan ohjaukseensa. Rapon mukaan pitäisi pohtia, onko Suomen mahdollista olla esimerkkimaa, jossa nähdään jatkuvan väestönkasvun sijaan hallittua laskua.
Yle uutisoi viime viikolla tuoreista syntyvyysluvuista, joiden lasku oli ollut poikkeuksellisen nopeaa. Jos sama syntyvyysvauhti jatkuu vuoden loppuun asti, laskee vastasyntyneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan luvut eivät välttämättä ole osa isompaa trendiä.
– Seuraavat vuodet näyttävät, mitä tässä tapahtuu, Sutela sanoi paneelissa.
Sutelan mukaan on mahdollista, että lastenhankintapäätöksiä on nyt lykätty, ja esimerkiksi seuraavien vuosien talouskasvu voi kääntää asetelman päälaelleen.
– Se on hyvin vaihteleva trendi.
– Tilastoista kuitenkin näkyy, että nuorten aikuisuuteen siirtyminen on myöhentynyt kaikissa länsimaissa. Opiskeluajat ovat pidentyneet ja avoliiton tai parisuhteen solmimisikä on noussut.
Hän nostaa esiin myös epävarmuuden lisääntymisen vaikutukset lasten hankkimiseen ja perhekokoihin. Kun maailman sanotaan olevan yhä vaikeammin ennakoitavissa, on lastenhankinnan lykkääminen jopa rationaalista.
– On yhteiskunnan näkökulmasta hirveän olennaista, että politiikka olisi johdonmukaista. Olisi johdonmukainen linja yli hallituskausien niin, että ihmiset voisivat luottaa siihen, Sutela sanoo.