Ulkopoliittisen instituutin johtaja, politiikan tutkija Mika Aaltola arvioi koronakriisin vaikuttavan talouden ohella myös poliittisiin asenteisiin ja valtiollisiin rakenteisiin.
Euroopan tasolla elvyttävät toimet voivat hänen mukaansa muuttua nopeasti kinasteluksi kasvavasta velkataakasta. Tällä hetkellä valtiot ostavat aikaa ja laittavat toivonsa rokotteen tai hoidon löytymiseen.
– Ensimmäisen korona-aallon alussa valtiot ovat korostaneet rooliaan kaikkialla Euroopassa. Lojaalisuudet ja poliittiset intohimot ovat näyttäytyneet valtiollisella tasolla. Vaikka koordinaatiota saataisiinkin siirrettyä EU-tasolle, tuntemus kriisistä on ollut pääosin kansallisvaltiokokemus, Mika Aaltola kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnissaan.
Tutkijan mukaan vanhasta normaalista ei kannata pitää pakonomaisesti kiinni ostamalla aikaa suunnattomalla hinnalla, vaan varautua yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen muutokseen.
Demokratioiden avoimuus ja läpinäkyvyys voi muuttua kriisin myötä autoritaariseen suuntaan.
– Valtiot keskittyvät ja niiden ilmapiiri on kurjempi ja brutaalimpi. Poliittisen harkinnan tilan kaventuessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti kyky vastata uusiin sisäisiin ja ulkoisiin ongelmiin vähenee ratkaisevasti. Jos sodan todennäköisyyttä pidettiin ennen hyvin pienenä, niin koronatulevaisuudessa se on varteenotettava, Aaltola sanoo.