Brysselissä ja muissa Euroopan pääkaupungeissa vaaditaan Arkady Mosheksen mukaan tämän tästä Euroopan ja Venäjän välistä strategista yhteistyötä, jonka ensimmäinen askel olisivat suhteiden normalisoiminen ja EU:n Venäjä-pakotteiden purkaminen.
Mosheksen mukaan kuitenkin hyvin harvat venäläiset katsovat, että Venäjän tulevaisuuden pitäisi olla kytköksissä Eurooppaan, saati sen poliittiseen ilmentymään EU:hun. Poikkeuksen muodostaa vain äänivallaltaan vähäpätöinen älymystö, jolle Euroopan ja Venäjän korkeakulttuurit ovat samaa kokonaisuutta.
Jopa Venäjän uusrikkaat, jotka ovat sijoittaneet varallisuuttaan Lontooseen tai Nizzaan, ovat Mosheksen mukaan lakanneet kannattamasta Venäjän suuntautumista Eurooppaan.
Venäjän hallituksesta riippumaton Ulko- ja puolustuspoliittinen neuvostokin toteaa Mosheksen mukaan taannoisessa julkaisussaan, että ”taloudellisesti, mutta myös henkisesti, Venäjän ei pitäisi olla Euroopan itäinen syrjäseutu, vaan valtavan Euraasian pohjoinen osa”.
Moshes arvioi, että jo ennen Brexit-äänestystä ja viimeaikaisia terrori-iskuja Euroopan ongelmat olivat saaneet aikaan sen, ettei EU:ta enää nähdä Venäjällä menestystarinana, jonka osa kannattaisi olla tai jonka kanssa kannattaisi kehittää kumppanuutta. Koska EU ei enää ole roolimalli, unioni on menettänyt suuren osan pehmeästä vallastaan Venäjällä.
– Toistaiseksi Euroopan päättäjien ei kannata yrittää tähytä kauemmaksi kuin silmä kantaa eikä perustaa politiikkaansa ajatukselle siitä, että ”olisi mukavaa olla yhdessä”. Heidän kannattaa pikemminkin valmistautua pitkään vaikeiden Venäjä-suhteiden kauteen, Moshes kirjoittaa.