Ulkonäön merkitys työmarkkinoilla tunnistetaan Suomessa huonosti, sanoo taloussosiologian dosentti Outi Sarpila Turun yliopistosta.
– Itse ajattelen, että ei ole olemassa ammattia, jossa ulkonäöllä ei olisi mitään merkitystä. Jos ulkonäön vaikutusta ei tiedosteta, vaarana on, että se voi päästä vaikuttamaan kuin varkain rekrytointiin, palkkaukseen ja uralla etenemiseen. Harva tahallaan syrjii ulkonäön perusteella, Outi Sarpila sanoo SAK:n sivuilla julkaistussa jutussa.
Tutkimusten mukaan miellyttävän näköisiin ihmisiin yhdistetään myönteisiä mielikuvia. Lihavuuteen sen sijaan liittyy paljon negatiivisia käsityksiä, kuten laiskuutta tai tyhmyyttä.
Tutkija Sarpila lataa suorat sanat ennakkoluulojen vaikutuksista.
– Suomalaistutkimukset osoittavat, että painoindeksillä ja palkalla on yhteys. Erään tutkimuksen mukaan paino vaikuttaa vain naisten palkkatasoon, toisen mukaan vaikutus näkyy sekä miehillä että naisilla.
Ulkonäkö on myös vaiettu valintaperuste työelämässä.
Outi Sarpila kertoo tutkimuksista, joiden mukaan uutta työntekijää palkattaessa kahdesta tasavertaisesta hakijasta paikan saa todennäköisesti miellyttävämmän näköinen.
Ulkonäön merkitys nousee esiin myös SAK:n vastikään teettämästä tutkimuksesta. Siinä esimerkiksi eräs työnhakija kertoo kuulleensa, ettei ollut hakemaansa tehtävään riittävän edustavan näköinen.
Ulkonäköä ei voi Sarpilan mukaan sulkea pois työelämästä, koska se on iso osa ihmistä.
– Sen me näemme ensimmäisenä uudesta ihmisestä. Ongelmallista kuitenkin on, jos alamme arvottaa ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella. Ei ole kenenkään etu, jos ulkonäön takia ohitetaan todellisia ansioita ja kykyjä. Arvottaminen ei palvele työntekijää eikä työnantajaa.
