Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen on tutkinut vuosia yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.
– He ovat päätyneet tänne erilaisista syistä, sotatilanteiden ja konfliktien takia, ja he ovat täällä todennäköisesti vuosia, vuosikymmeniä. He ovat osa tätä yhteiskuntaa ja resursseja, eikä pitäisi puhua heistä aina kerta toisensa jälkeen taakkana, tai pelotella sillä, mitä voi pahimmillaan tapahtua, hän toteaa Ylen haastattelussa.
Kuusisto-Arposen mukaan Suomea verrataan monissa asioissa Ruotsiin. Maahan tulleiden lasten ja nuorten osalta Kuusisto-Arposen mielestä näin ei voi kuitenkaan tehdä.
– Meillä hyvä tilanne on se, että monet uhkakuvat, mitä Ruotsista peilataan tänne, eivät ole Suomessa todellisuutta, hän sanoo.
Tutkijan mukaan hyväksikäytön uhriksi joutuminen on radikalisoitumista suurempi uhka Suomeen saapuneille nuorille. Hän ei usko heidän olevan erityisen alttiita äärijärjestöjen rekrytoinnille.
– Minun nähdäkseni uhka ei ole todellinen. Se ei ole siinä mielessä todellinen, että nyt kun puhutaan isosta määrästä lapsia ja nuoria, niin valtaosa heistä ei missään nimessä lähtisi tällaiseen toimintaan.
Kuusisto-Arponen näkee isompana uhkana Suomessa sen, että yksin tulleita nuoria leimataan.
– Mutta jos me emme pysty luomaan näille lapsille ja nuorille sellaista tunnetta, että he ovat tervetulleita tähän yhteiskuntaan, ja heillä on mahdollisuus toteuttaa itseään, mahdollisuus päästä koulutukseen, saada ammatti ja ruveta tienaamaan oma elantonsa, niin mehän luomme mekanismeja, joissa nämä lapset ja nuoret saattavat joutua hyväksikäytön kohteeksi, hän toteaa.
Nuorilta puuttuu tutkijan mukaan usein turvaverkko, joka voisi auttaa, jos rahat loppuvat tai asuntoa ei ole.
– Eli en pitäisi missään mielessä radikalisoitumista näiden nuorten osalta suurempana riskinä, vaan sitä, että yksinäisyys ja muu ajaa nuoret oman elämänsä kannalta ahdinkoon.
Anna-Kaisa Kuusisto-Arposen mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet lasten ja nuorten kotouttamiseen. Näin vältettäisiin hänen mukaansa Ruotsissa esiin nousseet ongelmat.
– Millä tavalla he pystyvät yhteiskunnan aktiivisina jäseninä toteuttamaan itseään, työllistymään ja samaan koulutuspaikkoja, elämään normaalia elämää, perustamaan perheitä Suomessa, jos me emme anna heille eväitä näiden ensimmäisten vuosien aikana, kun he ovat tänne tulleet?