Historiantutkija, tietokirjailija Jussi Jalonen näkee Valko-Venäjän poliittisessa kriisissä yhtäläisyyksiä Ukrainan tapahtumiin vuonna 2014.
Molemmissa tapauksissa Venäjän kansalaisyhteiskunta vastusti mahdollista väliintuloa kriisin alkuvaiheessa.
– Maaliskuussa 2014 Venäjällä oli sodanvastaisia mielenosoituksia; samoin nyt Moskovassa ja Habarovskissa on näytetty protesteissa myötätuntoa Valko-Venäjän oppositiolle, Jussi Jalonen kirjoittaa Twitterissä.
– Osin näiden protestien vuoksi sotilaallinen väliintulo Ukrainassa edellytti viholliskuvan luomista. [Presidentti Vladimir] Putin rakensi propagandansa Kiovan hallitusta vastaan sikäläisen äärioikeiston pohjalle ja loi kuvan Maidanin jälkeisestä hallituksesta ”banderalaisina” ja ”fasistisina” luopioina, Jalonen jatkaa.
Hänen mukaansa Valko-Venäjän opposition maalaaminen samankaltaisella retoriikalla olisi hankalampaa. Interventioon liittyvät riskit pysyisivät ennallaan, vaikka opposition liikehdintää väittäisi Naton masinoimaksi värivallankumoukseksi.
– Ukrainassa oli mahdollista jossain määrin hyödyntää kielellisiä ja alueellisia jakolinjoja, miehittää Krim ja pystyttää nukkehallitukset itäalueille. Valko-Venäjällä ei ole tällaiseen mitään mahdollisuuksia. Kansannousu vaikuttaa kaikenkattavalta ja yksimieliseltä, Jussi Jalonen arvioi.
Kaliningradin vuoksi Valko-Venäjä on koko alueensa puolesta strategisesti tärkeä. Jalosen mukaan konfliktin rajoittaminen vain tiettyyn osaan maata tuskin onnistuisi.
– Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että jos Venäjä tekisi väliintulon, niin sitä ei oikein voisi rajata. Valko-Venäjä pitäisi tosiaan miehittää kokonaisuudessaan, ja Venäjän pitäisi ottaa täysi vastuu uuden hallinnon pystyttämisestä koko maahan.
– Kremlissäkin ymmärrettäneen, että sotilaallinen väliintulo ja miehitys kohtaisi laajan kansalaisvastarinnan ja hyvin todennäköisesti muistuttaisi Unkaria vuonna 1956, Jussi Jalonen sanoo.
Venäjällä on julkaistu sunnuntain jälkeen useita videoita, joiden perusteella kymmenien ajoneuvojen saattueet ovat olleet matkalla kohti Valko-Venäjän rajaa.
Pietarilaisen Fontanka-sivuston mukaan osa ajoneuvoista oli armeijan ja osa Omon-erikoisjoukkojen väreissä. Rekisterinumeroita ei ollut näkyvissä.
Koska naapurissa on kolme NATO-maata, selkkauksen riski olisi akuutti. Pakotteet kiristyisivät entisestään, kaikki välit Euroopan Unioniin muutamia Unkarin kaltaisia bulvaaneja lukuunottamatta kaiketi katkeaisivat. Habarovskin kaltaiset protestit yltyisivät Venäjällä entisestään.
— Jussi Jalonen (@jojalonen) August 17, 2020
Itse en uskalla lähteä arvailemaan, mitä tapahtuu. Mutta jos tilanne nyt kärjistyy suoran väliintulon ja niinsanotun veljellisen avun tasolle, niin se kertoo siitä, että Kremlissä on mennyt kaikki holtti ja tolkku, ja käsillä olisi paljon pahempi katastrofi kuin Ukrainassa.
— Jussi Jalonen (@jojalonen) August 17, 2020
Day 9 of the #BelarusRevolution and the Putin regime is gearing up efforts to intervene in its neighboring country, revolting against its dictator.
RU special forces trucks – with all insignia removed – were filmed and identified en route from Moscow to #Belarus.
via @CITeam_ru pic.twitter.com/RTpgsIc8oW— Julian Röpcke🇺🇦 (@JulianRoepcke) August 17, 2020