Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik kirjoittaa Kalevassa Venäjästä ja sen asemien vahvistumisesta Ukrainassa.
Raik toteaa heinäkuun olleen Itä-Ukrainan taisteluissa pahin kuukausi vuoteen, mutta asian jääneen muiden Euroopan kriisien varjoon siihen asti kunnes Venäjä viime viikolla syytti Ukrainaa terrori-iskujen valmistelusta Krimillä ja uhkaili maata vastatoimilla.
Raik arvioi, että Ukrainan kriisissä saattaa olla käynnistymässä uusi vaihe, ”jossa Venäjä hakee uusia keinoja Ukrainan epävakauttamiseksi ja palauttamiseksi Venäjän etupiiriin.”
– On kulunut yli puolitoista vuotta toisen Minskin sopimuksen solmimisesta. Siinä Venäjä, Ukraina, Saksa ja Ranska määrittelivät tiekartan kohti konfliktin ratkaisua. Sopimuksen toteutumismahdollisuudet olivat jo lähtökohtaisesti huonot ja se on jättänyt liikaa tilaa eri tulkinnoille. Venäjä on pyrkinyt käyttämään sitä välineenä, jolla sen kontrolloima separatistihallinto tunnustettaisiin lailliseksi ja se saisi erityisaseman, mukaan lukien veto-oikeuden koskien maan ulkopoliittista linjaa, hän kirjoittaa.
Raik muistuttaa, etteivät edes sopimuksessa edellytetyt tulitauko, raskaan aseistuksen vetäminen pois konfliktialueelta ja ETYJ:n tarkkailijoiden pääsy koko alueelle ole toteutuneet, vaan Venäjä on toimittanut lisää sotakalustoa sekä Donbasiin että Krimille. Hän arvioi, että ”kyyninen suhtautuminen sääntöihin ja sopimuksiin, oli kyseessä sitten urheiludoping, jätevesien puhdistaminen tai tulitauko, on kovin tuttua neuvostoajoilta”, ja että Venäjää eivät tunnu sitovan mitkään kansainväliset sopimukset, säännöt tai normit.
Raik arvioi, että uusi sotilaallinen hyökkäys on mahdollinen.
– Venäjä on turhautunut Minskin sopimukseen, joka ei ehkä enää auta sitä saavuttamaan tavoitteitaan Ukrainassa. Viimeaikaisilla toimillaan Venäjä on vahvistanut asemaansa mahdollisten uusien neuvottelujen varalle. Uusi sotilaallinen hyökkäys on mahdollinen. Sellaisen uhkakin saattaa jo luoda riittävästi painetta myönnytyksiin Ukrainan ja lännen taholta. EU:n valmius vastata mahdolliseen kovenevaan voimankäyttöön on kyseenalainen, hän kirjoittaa.