– Konfliktien mahdollisuus palannut. Neuvotteluita käydään sodan uhan alla, konfliktin varjostamana. (Joe) Bidenin ja (Vladimir) Putinin tapaaminen on ehkä tulossa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi tviittiketjussaan.
Hänen mukaansa diplomatialle on vielä aikaa.
– Se kuitenkin tapahtuu sotilaallisten siirtojen välittömän uhan alla. Mahdollinen Biden-Putin-huippukokous tarjoaa tilaisuuden ajan varastamiseen. Mitä vähemmän kiirettä, sitä enemmän mahdollisuuksia on johonkin edes jollakin tavoin rakentavaan.
Aaltola katsoo, että neuvotteluiden laajuudesta on sovittava eli siitä, mistä neuvotellaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.
– Venäjä vaatii laajoja neuvotteluita. Yhdysvallat käyttää prinsiippiä ”ei Euroopan asioista ilman eurooppalaisia”. Neuvottelut rajautuvat strategisiin seikkoihin. Diilejä ei luvassa, hän kirjoittaa.
Venäjän poliittiset ja strategiset tavoitteet eivät ole Aaltolan mukaan hämäriä, vaan julkilausuttuja, kristallinkirkkaita.
– Pyrkimyksenä on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä ja muodostaa rajoilleen etupiiri, puskurimaavyöhyke. Sitä ei tiedetä miten, missä ja milloin Venäjä pyrkii tavoitteeseen pääsemään. Se tiedetään, mitä kyvykkyyksiä Venäjällä on, joita tähän tarkoitukseen voidaan käyttää. Aseellinen keinovalikoima on laaja.
Hän toteaa, että nyt työkalupakkia on keskitetty Ukrainaan.
– Samalla Valko-Venäjä jo nielaistu etupiiriin. Ukrainan suhteen operaatiot ovat olleet käynnissä vuodesta 2014. Niillä ei ole saavutettu tavoitteita, joten luultavasti tiedämme vastauksen kysymykseen missä. Mutta emme tarkasti miten/milloin.
Aaltola arvioi, että ennemmin tai myöhemmin Venäjä tekee jotain lisätoimia Ukrainan suhteen.
– Ehkäpä etupainotteisesti ja näyttävästi. Miksi? Koska vain ylivertaisuutta osoittamalla voidaan päästä edes lähimmäksi poliittisstrategisten päämäärien saavuttamista.
Hän ei kuitenkaan jaksa uskoa, että länsi aggression tapahduttua saman tien jäisi neuvottomaksi ja sopisi asiasta Venäjän kanssa.
– Voima kohtaa ainakin jonkinlaisen vastavoiman läntisessä Ukrainassa lähestyttäessä Puolan rajaa. Enkä puhu pelkästään pakotteista. Tämä tiedetään Venäjällä.
Aaltolan mukaan Ukrainassa (Venäjän) pitäisi osoittaa jotain ylivertaista, jotta laajempaan tavoitteeseen päästään.
– Näyttää voimatasapainon muuttuneen Euroopassa ratkaisevasti, jotta päästään Helsingin perinnön romuttamiseen. Yritykseen käyttää Ukrainaan avaimena laajempiin päämääriin on valmistauduttu.
Aaltolan mukaan samalla Moskovassa tiedetään, ettei tilanne ole ratkaistavissa pelkästään Ukrainassa tai sen kautta.
– Laaja invaasio Ukrainassa romuttaa NATO-Venäjä-sopimuksen. Dominot voivat alkaa kaatumaan myös Venäjän kannalta epäedullisella tavoin. Pysyvien joukkoja itäiseen Eurooppaan, lisää varusteita Puolan rajan ylitse läntiseen ukrainaan ja Suomen ja Ruotsin sitoutuminen kollektiivisempaan puolustukseen Itämerellä, ehkä ”Major Non-Nato Ally” kaltaisella statuksella. Venäjä olisi yhtäkkiä kauempana tavoitteestaan, Aaltola arvioi.
Mika Aaltolan mukaan joka tapauksessa Suomen tulee varautua tilanteen lyhyt ja pitkäkestoisiin muutoksiin.
– Venäjän tavoite on maksimaalinen. Pala palalta se koskee myös meitä. Hyvät Venäjä-suhteet käyttökelpoiset, muttei enää mikään rauhan tae, hän arvioi.
Muutama tiivis tilannearvio Venäjän rajusta haasteesta Euroopan järjestykselle, ja rajanaapuriensa koskemattomuudelle. Konfliktien mahdollisuus palannut. Neuvotteluita käydään sodan uhan alla, konfliktin varjostamana. Biden-Putin tapaaminen ehkä tulossa.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) February 21, 2022