Helsingin yliopiston tutkijat pitävät Vladimir Putinin aloittamaa sotaa valtavana virhearviona.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan he laskivat tilanteen ihan totaalisen väärin. Hän uskoo, että Vladimir Putinia tällä hetkellä tukeva kansa nousee vielä presidenttiään vastaan.
— Venäläiset saavat jossain vaiheessa tietää, mistä tässä sodassa on oikeasti kysymys. Silloin syyttävä sormi, joka sojottaa nyt länttä ja Ukrainaa kohti, kääntyy Putinia kohti, Kangaspuro sanoo Helsingin yliopiston verkkosivuilla.
Länsimaiden talouspakotteet lyövät Venäjän talouden polvilleen. Iso osa kansasta vajoaa köyhyyteen. Eläkkeet menettävät ostovoimansa ja keskiluokka mukavan arkensa. Samalla Venäjä joutuu kuluttamaan valtavat määrät rahaa Ukrainassa jatkuvien sotatoimien maksamiseen, Kangaspuro luettelee.
– Hyökkäys aiheutti Euroopassa sellaisen vastareaktion Venäjää vastaan, että se ei lisää lainkaan Venäjän turvallisuutta, hän toteaa.
Viime päivinä moni asia on yllättänyt Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoman.
– Venäjällä on selvä sotilaallinen ylivoima. En olisi uskonut, että ukrainalaiset voivat panna noin kovaa vastaan perinteisellä puolustussodankäynnillä.
Toinen yllätys oli, kuinka kovia talouspakotteita länsimaat olivat valmiita asettamaan Venäjälle. Sanktiot sattuvat raskaasti myös länsimaiden omaan talouteen.
– Samanlaisia pakotteita asetettiin maailmansotien yhteydessä. Länsimailla pitää olla tärkeät arvot uhattuna, että ne suostuvat kärsimään näin merkittäviä taloudellisia tappioita, Aunesluoma toteaa.
Kenties suurin yllätys hänelle oli kuitenkin se, mitä Venäjän hyökkäys sai aikaan Saksassa.
– Näyttää siltä, että Saksassa on tapahtunut valtava muutos. Toisen maailmansodan jälkitilanne on päättymässä.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen, että Saksa kasvattaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla.
– Demokraattinen Saksa, joka kävi läpi valtavan sisäisen prosessin, ottaa takaisin paikkansa eurooppalaisena sotilasmahtina ja valmistautuu käyttämään sotilaallista voimaa. Nyt Saksa voi taas tehdä niin ilman, että ihmiset pelästyvät, Aunesluoma selittää.
Se on Aunesluoman mukaan isompi uutinen kuin länsimaiden asettamat sanktiot tai ukrainalaisten taistelutahto. Saksan linjanvaihto on muutos, joka menee historiankirjoihin.
– Vladimir Putin on saanut Saksan heräämään. Melkoinen saavutus, hän toteaa.
Myös Venäjän turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Aleksanteri-instituutin apulaisprofessori Katri Pynnöniemi uskoo, ettei Putin aavistanut, mitä hän saisi vastaansa hyökätessään Ukrainaan.
– Tutkijat ovat aika lailla yhtä mieltä siitä, että Putin on tehnyt massiivisen strategisen virheen. Hän on aliarvioinut Ukrainan ja lännen vastauksen.
Pynnöniemi uskoo, että presidentti on ”alkanut uskoa omaan tarinaansa”.
– Sen mukaan länsi käyttää Ukrainaa ikään kuin sillanpääasemana Venäjän heikentämiseksi. Näin Putin perustelee, että Venäjän oli välttämätöntä ennaltaehkäistä Ukrainan sotilaallinen vahvistuminen.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, ulkopolitiikan psykologian ja Venäjän valtiovoiman tutkija Tuomas Forsberg näkee, että jos Ukraina sortuisikin, Venäjällä on kädessään huonot kortit.
– Satojatuhansia ihmisiä voidaan tappaa taisteluissa, mutta kaikkia ukrainalaisia ei voi tappaa. Miten niitä jäljelle jääneitä hallittaisiin? Jos Kremlissä ajatellaan, että Viktor Janukovytš voisi palata valtaan, heillä ei ole realiteetit kohdallaan. Hänet on heitetty ulos jo kaksi kertaa.
Päättyy sota miten tahansa, Vladimir Putin on Forsbergin mukaan tuhonnut Venäjän ja Ukrainan välit perusteellisesti.
– Sen pelin Putin on hävinnyt. Venäjällä ei ole pitkään aikaan mitään mahdollisuuksia rakentaa normaaleja veljessuhteita Ukrainaan.