Ulkopoliittisen insituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan ulkopoliittisissa keskusteluissa on piirtynyt kuva, että Suomi seilaisi harmaalla alueella jossakin Venäjän ja Naton välillä. Aaltola painottaa Uudelle Suomelle, että Suomen turvallisuuspolitiikka on tarkkaan kartoitettua ja rakennettua.
– Ongelmana tässä on se, että tämä eipäs-juupastelu Natosta tuottaa ajoittain tuntemuksen, että Suomen tämänhetkinen linja olisi jonkinlainen epätyydyttävä välivaihe. Tämä kinastelu tuottaa hämmennystä kansalaisten mielissä, että olisi jotenkin epäselvää, missä Suomi tällä hetkellä on ja mihin se on menossa, Aaltola sanoo US:lle.
Nato-option säilyttäminen on hänen mukaansa järkevää, ei merkki Suomen päättämättömyydestä.
Nato-jäsenyys ei Aaltolan mielestä myöskään ratkaisisi Suomen puolustusdilemmaa. Naton jäsenenäkin Suomi joutuisi pohtimaan monia kysymyksiä.
– Niin kuin tekevät muutkin Nato-maat. Nato-jäsenyys ei ole historian loppu millään lailla.
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on Aaltolan mukaan jäänyt menneisyyteen. Kehityksen syynä hän pitää erityisesti EU:n puolustusyhteistyön etenemistä. Yhteistyökumppanuuksia Suomella on lisäksi muun muassa Pohjoisessa ryhmässä ja JEF-ryhmässä.
– On nimenomaan hyvä asia, että on saatu kudotuksi monikerroksista puolustusverkostoa, Aaltola sanoo.