Ulkomaisten lääkärien kielitaitovaatimuksia pitäisi korottaa, toteaa syyskuussa lääkärien kielitaidosta väittelevä Maija Tervola.
Hänen Tampereen yliopistoon tekemänsä väitöskirja on ensimmäinen tutkimus koulutuksensa jälkeen Suomeen muuttaneiden lääkärien suomen kielen taidosta.
Tervolan mielestä lääkärien kielitasovaatimus pitäisi nostaa vähintään YKI4- eli B2-tasolle, jota hän vertaa lukion lopussa saavutettavaan englannin taitoon, kertoo Turun Sanomat Lännen Median jutussa.
Ulkomailla opiskelleilta lääkäreiltä vaaditaan tällä hetkellä yleisen kielitaitotasotestin tasoa YKI3, joka vastaa eurooppalaisen kielitasotestin B1-kielitaitoa.
– Lähtötaso on kaikkien mielestä liian alhainen, mutta se on joskus sinne laitettu. Liian matala kielitasovaatimus on yksi syy siihen, että kielitaidon ongelmia pääsee työelämään asti, Tervola sanoo
Maahanmuuttajalääkärien kielitaito ei ole aina riittävällä tasolla, selviää Tervolan väitöstutkimuksen aineistosta.
Lääkärien ammatinharjoitusoikeuden myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Vaatimus on sama kaikille terveydenhuoltoalan työntekijöille, mutta vaadittava kielitaito riippuu tehtävistä, huomauttaa Valviran ammattioikeusasioiden ryhmäpäällikkö Jenni Kangas.
– Se on yleishyvä arkitaso, jolla pärjää tavallisessa elämässä. Eihän se kovin hääppöinen ole, mutta joillekin terveydenhuollon ammattihenkilöille se voi olla oikein riittävä, Kangas sanoo.
Lainsäädännössä määritellään, että kielitaidon pitää olla riittävä työtehtävään. Kangas korostaa laissa mainittua työnantajan vastuuta kielitaidon varmistamisesta.
Hän huomauttaa, että kielitaito karttuu työnteon yhteydessä. Tervola kritisoi työssäoppimista ja muistuttaa riskeistä.
– Lääkärit ovat koko ajan tekemisissä terveyden ja hengen parissa. Jos viestintä menee mönkään, seuraukset ovat pahoja, Tervola korostaa.