– Ajatuksenamme on, että työtä alettaisiin katsoa sen tuottaman yhteiskunnallisen hyödyn eikä pelkästään rahallisen arvon näkökulmasta, tutkija ja aktivisti Eetu Viren sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Viren oli vuonna 2006 julkisuudessa Prekariaatti.org-aktivistiverkoston jäsenenä. Ryhmä vaati Helsingin Euromayday-mielenosoituksessaan muun muassa perustuloa. Tapahtuman jälkeinen juhlinta äityi mellakaksi VR:n makasiineilla ja Viren kutsuttiin Ylen A-talkiin selvittämään verkoston toimintaa. Sittemmin Eetu Viren on väitellyt yhteiskuntatieteen tohtoriksi Joensuun yliopistosta. Väitöskirja käsitteli ”rahaa kapitalismille keskeisenä yhteiskunnallisena suhteena”.
Nykyisin Viren toimii Työstäkieltäytyjäliitto-aktivistiryhmässä. Se kannustaa nimensä mukaisesti ihmisiä kieltäytymään työstä. Lisäksi kaikille pitäisi saada 1[nbsp]400 euron vastikkeeton perustulo ja esimerkiksi työttömyysturvan karensseista pitäisi luopua. Työstäkieltäytyjät järjestää erilaisia tapahtumia. Ryhmä on myös julkaissut pamfletin, jossa jaetaan vinkkejä työn välttelyyn. Tässä kuussa ilmestyy Työstäkieltäytyjän käsikirja.
Työstäkieltäytyjäliiton kotisivuilla julistetaan ”vastikkeetonta rahaa kaikille”. Sivustolla kerrotaan, että työstäkieltäytyjiä on ”jo 5[nbsp]000”. Sivustolla vaaditaan loppua ”palkkatyön pakkovallalle” ja kerrotaan, että työstä kieltäytyminen on ympäristöteko, elämän ottamista omiin käsiin ja vapauttaa aikaa mielekkäämpään toimintaan.
Ryhmän keskeinen ajatus on SK:n mukaan se, että yhteiskunnan ja tulonsiirtojärjestelmien rakentaminen palkkatyön ympärille on tullut tiensä päähän ja iso osa yritysten voitoista tulee muusta kuin rahallisesti korvatusta työstä. Tämän katsotaan heikentäneen työntekijöiden asemaa.
Eetu Virenin mukaan perustuloehdotusten perinteinen meillä kuultu perustelu sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta on väärä. Hänen mielestään työstä kieltäytymisestä pitäisi tehdä kannattavampaa. Perustulon tulisi Työstäkieltäytyjien mukaan olla sellaisella tasolla, että esimerkiksi siivoamisen kaltaisesta työstä olisi mahdollista kieltäytyä.
Työstäkieltäytyjäliitolla ei ole tarjota laskelmia siitä, miten 1[nbsp]400 euron perustulo rahoitettaisiin. Eetu Virenkin myöntää, että tämä ”ei olisi teknisesti mahdollista heti vaan vähitellen”. Hänen mukaansa koko rahajärjestelmä olisi myös uudistettava. Silti ajatus on Virenin mukaan realistisempi kuin ”haaveilu täystyöllisyysyhteiskunnasta”.
Eetu Virenin mukaan työstä kieltäytyminen ei välttämättä tarkoita ”ideologista työttömyyttä”. Se voi hänen mukaansa olla vaikka yrittäjäksi ryhtymistä tai perhevapaalle jäämistä. SK:n mukaan Viren tarkoittaa, että kaikesta työstä ei pidä kieltäytyä vaan ”sellaisesta, jonka keskeinen päämäärä on yrityksen omistajien rikastuttaminen hinnalla millä hyvänsä”. Tällainen työ on Virenin mukaan tuhoisaa ja haittaa myös ilmastoa ja ympäristöä.
Ideologinen työttömyys nousi otsikoihin vuoden 2017 lopulla, kun kirjailija Ossi Nyman kertoi ajattelustaan Helsingin Sanomien haastattelussa. Nyman sanoi taistelleensa ”koko aikuisiän työkkärin kanssa”. Hän kertoi, että on yrittänyt pysyä poissa töistä, ”että saisin tehdä mitä itse haluan, mutta saisin silti työmarkkinatukea”. Nyman kutsui työhön pakottamista ”merkittäväksi ihmisoikeusloukkaukseksi” ja kertoi, että töitä on ollut tarjolla, mutta hän ei niitä ole halunnut tehdä.