Tampereen yliopiston erikoistutkija Simo Ahon mielestä on väitetty liikaa, että pelote olisi työllistämistoimien päävaikutus tai ainoa merkittävä vaikutus.
Kansanedustaja Juhana Vartianen totesi aiemmin tällä viikolla Twitterissä, että kurssit ja aktivoinnit eivät tutkimuksen valossa yleensä lisää työllistymistodennäköisyyttä vaan sen sijaan vaikuttavat pelotevaikutuksen kautta: ihmiset työllistyvät hanakammin jotta voisivat välttää aktivointitoimet.
Aho sanoo Taloussanomille toimilla olevan pelotevaikutusta, kun ihmisen on pakko osallistua niihin esimerkiksi työttömyysetuuden pienentämisen pelossa. Moniin toimiin osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista.
Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vaikeimmin työllistyville. Sille osallistuneet työllistyvät Ahon mukaan harvoin toiminnan jälkeenkään. Hän huomauttaa, että toimintaa järjestetään muistakin syistä.
– Sillä pyritään esimerkiksi ehkäisemään syrjäytymistä.
– On paljon toimia, joilla ei keskimäärin ole kovin suurta työllistämisvaikutusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ne milloinkaan olisi vaikuttavia, Aho sanoo.
Osa toimista kuten ammatilliseen koulutukseen osallistuminen edistää Ahon mukaan työllisyyttä. Myös pääsy työhön, jossa työnantajalle maksetaan palkkatukea, on auttanut monia työllistymään.
Tanskassa tehtyjen tutkimusten mukaan työllistämistoimilla oli etenkin pelotevaikutuksia.
Maita ei Ahon mukaan voi suoraan verrata toisiinsa, sillä Tanskassa pakottaminen sanktioiden uhalla on paljon laajempaa kuin Suomessa.