Verkkouutiset

Ruotsidemokraatit käyttävät Suomea myönteisenä esimerkkinä

Puolueiden liittoumat eli blokit ovat hajonneet Ruotsissa, ja tulevaa hallituspohjaa on professorin mukaan vaikea ennustaa.

Kun Ruotsidemokraatit haluavat tiukentaa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa, he käyttävät Suomen myönteisenä esimerkkinä. Ja kun he käyvät Suomessa tapaamassa perussuomalaisia, he kehuvat suomalaista linjaa, joka on ollut Ruotsia tiukempi, sanoo Tukholman yliopiston mediatutkimuksen professori Anu Koivunen.

– He käyvät sanomassa, että teillä on järkevä meno, joten älkää antako asioiden mennä sellaisiksi kuin ne Ruotsissa ovat menneet.

Koivunen on parhaillaan virkavapaalla Tukholmasta ja toimii Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina. Hän seuraa ja kommentoi aktiivisesti länsinaapurin poliittisia tapahtumia.

Ruotsissa järjestetään parlamenttivaalit 9. syyskuuta. Mielipidemittausten mukaan sosiaalidemokraatit menettävät paikkoja ja ruotsidemokraatit nousee toiseksi suurimmaksi puolueeksi yli 20 prosentin kannatuksella. Samoissa lukemissa on liikkunut moderaattien eli kokoomuksen sisarpuolueen kannatus.

Koivusen mukaan vaalikeskustelujen sävy on muuttunut selvästi neljän vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna 2014 maahanmuutto oli tärkeä keskustelunaihe vain ruotsidemokraattien kannattajille, eikä se päässyt kymmenen tärkeimmän puheenaiheen listalle. Nyt se on kohonnut kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon.

– Koko talven ajan on keskusteltu turvapaikanhakijoista, ja ennen muuta laista ja järjestyksestä, joka on ollut klassinen moderaattien vaaliteema, Koivunen sanoo.

Ruotsiin saapui 160[nbsp]000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Sen seurauksena Ruotsi aloitti rajatarkastukset Tanskan-vastaisella rajallaan. Ruotsalaiset puolueet tekivät yhteisen sopimuksen siitä, että maahanmuuton ehtoja tiukennetaan väliaikaisesti.

Ruotsidemokraatit eivät kuitenkaan sitoutuneet sopimukseen, vaan haluavat vielä tiukempia ehtoja.

Koivunen sanoo, että maahanmuutto kulkeutuu mukaan melkein mihin tahansa keskustelunaiheeseen.

– Muut puolueet yrittävät siistiä sitä agendalta, mutta se pyörii mukana aina kun puhutaan vaikkapa työhyvinvoinnista, sairaanhoidosta tai koulutuksesta. SD muistuttaa turvapaikanhakijoista ja siitä, mitä maahanmuutto maksaa.

Ruotsissa puolueet ovat perinteisesti muodostaneet ”blokkeja” eli liittoumia, joiden varaan hallituksen ovat rakentuneet. Porvariblokkiin kuuluvat moderaatit, keskusta, liberaalit ja kristilliset. Punavihreään blokkiin kuuluvat sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja vihreät. Ruotsidemokraatit ovat molempien ulkopuolella.

Koivunen korostaa, että vaikka muut puolueet eivät tee parlamentissa yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, näitä ei ole täysin eristetty.

– Ruotsidemokraatit ovat myös tukeneet eri blokkeja eri ratkaisuissa. Lisäksi ruotsidemokraatit vaikuttaa epäsuorasti siihen, millaisia muiden puolueiden kannat maahanmuuttokysymyksiin ovat.

Blokit eivät myöskään ole ikuisia eivätkä ehdottoman pitäviä. Koivunen huomauttaa, että tälläkin eduskuntakaudella on tehty 26 ratkaisua, jossa blokkirajat on ylitetty.
Näyttää siltä, että hajoaminen jatkuu. Syyskuun vaaleissa yhtenäistä ohjelmaa ei ole kummallakaan perinteisellä blokilla.

Tulevaa hallituspohjaa onkin vaikea ennustaa, Koivunen sanoo.

Sosiaalidemokraatit saattaa säilyä suurimpana puolueena, mutta pääministeri saattaa silti tulla moderaateista. Tätä vaihtoehtoa ainakin pidetään useimmissa spekulaatioissa todennäköisenä, Koivunen sanoo. Moderaatit voisi ottaa kumppanikseen keskustan, liberaalit ja kristilliset, mutta tosin puolueiden maahanmuuttolinjat poikkeavat toisistaan.

Ruotsidemokraatit jäänevät oppositioon, vaikka puolue menestyisikin vaaleissa. Moderaatit ja kristilliset suostuisivat yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa, mutta keskusta ja liberaalit eivät hyväksy ajatusta.

Koivunen sanoo, että yhden puolueen vähemmistöhallituskin näyttää mahdolliselta. Silloin hallitus etsisi tukea muilta eduskuntapuolueilta lakihanke kerrallaan.

– Näkökulma ei ole enemmistön hakeminen vaan vastustavan enemmistön välttäminen.

Tästä seuraisi ainakin vallansiirtymä hallituksesta pois päin.

– Parlamentin valta kasvaa, Koivunen ennustaa.

Uusimmat
MAINOS