Koronapandemia on muovannut eurooppalaista laitaoikeistoa, kirjoittaa tutkija Ivan Krastev The New York Timesissa. Vaikka enemmistö eurooppalaisista hyväksyy tiukat koronatoimet, pelkää Krastev pitkittyvän pandemian voivan johtaa poliittisen tilanteen nopeaan muutokseen.
Rokotevastaiset puolueet eivät enää voi esiintyä ”hiljaisen enemmistön” puolustajina , hän arvioi.
– Nämä puolueet, maahanmuutto- ja kulttuurikantoineen, väittivät ennen puhuvansa kansan, hiljaisen enemmistön puolesta. Tämä ei enää toimi. Esimerkiksi Itävallassa Vapauspuolue on vahvasti rokotevastainen. Mutta näin asennoituen puolue ei enää voi väittää olevansa enemmistön asialla, sillä useimmat itävaltalaiset ovat ottaneet rokotteen, Krastev kirjoittaa.
Länsi-Euroopassa rokotetut ovat enemmistössä, Krastev kirjoittaa. Hän myös kiinnittää huomiota siihen, että vallassa olevat populistipuolueet Unkarissa ja Puolassa eivät koronatoimien osalta juuri erotu muista eurooppalaisista valtapuolueista.
Pandemian aikana oikeistopopulistit ovat kokeneet identiteettimuutoksen, jonka seurauksena he ovat omien sanojensa mukaan nyt vapauden ja yksilönoikeuksien puolustajia tiukkoja koronarajoituksia vastaan, Krastev kuvailee.
Populistien uudet linjaukset eivät välttämättä nauti iäkkäämmän äänestäjäkunnan suosiota, mutta sanoma saattaa purra pandemiaan turhautuneisiin nuoriin.
– Vastustamalla pandemiarajoituksia nämä poliittiset toimijat voivat paremmin kerätä nuorempien sukupolvien kannatusta, sillä nuoret syyttävät vanhempiaan todennäköisemmin pikemminkin hallitusta kuin tappavaa virusta vapautensa menettämisestä, tutkija kirjoittaa.
Mikäli pandemia pitkittyy, eurooppalainen politiikka voi Krastevin mukaan olla murrosten edessä. Kansalaiset edellyttävät viranomaisilta toimia virusta vastaan, mutta odottavat myös paluuta jonkinlaiseen normaaliin. Krastev kuvailee paradoksiksi sitä, että rokotekattavuuden noustessa myös tiukkojen rajoitusten suosio vähenee.
– Omikron on osoitus siitä, että pandemia ei vielä ole ohi. Mutta monet ihmiset elävät jo ikään kuin pandemianjälkeisessä maailmassa. Tässä tilanteessa kohtuullisten odotusten asettaminen on todennäköisesti parasta populisminvastaista politiikkaa.
– Emme voi kukistaa pandemiaa, meidän on opittava elämään sen kanssa, Krastev päättää.