Maankäyttösektorin mahdollisuudet ovat tuoreen väitöskirjan mukaan jääneet osittain hyödyntämättä ilmastopolitiikassa. Teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä kannustetaan päästövähennyksiin päästökaupan ja hiiliverojen avulla, mutta vastaavaa hintaohjausta ei ole ulotettu maankäyttöön ja biomassan hyödyntämiseen.
– Tällä hetkellä maankäyttösektori on sektoreista ainoa, jolla päästöjen vähentämisen lisäksi voidaan myös poistaa huomattavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä, kertoo maankäyttösektorin ilmastopolitiikasta väitöskirjan tehnyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Aapo Rautiainen tiedotteessa.
Hintaohjauksen avulla ilmastonmuutoksen torjunta voitaisiin hänen mukaansa sovittaa yhteen muiden maa- ja metsätalouden tavoitteiden kanssa ilman, että säätelijän tarvitsee puuttua yksityiskohtaisin säännöin kunkin tuotteen tuotantoketjun vaiheisiin.
– Säätelijän ei tarvitse ottaa kantaa siihen, kuinka metsiä tulee hoitaa tai mihin puuta saa käyttää. Hintaohjauksen avulla ilmastovaikutusten optimointi voidaan luontevasti hajauttaa tuotannon eri vaiheista vastaaville tahoille, Rautiainen kertoo.
Jos metsänomistaja saa korvauksen hiilen sidonnasta, hänen kannattaa sopeuttaa metsänsä käsittelyä, koska ilmastovaikutukset huomioimalla hän voi parantaa metsänsä taloudellista tuottoa.
Hintaohjaus vaikuttaa siihen, miten ja missä määrin puuta, muuta biomassaa ja fossiilisia panoksia käytetään.
– Pääsääntöisesti hintaohjaus suosii pitkäikäisempien puutuotteiden valmistusta. On kuitenkin vaikea ennustaa, minkälaisia tuotteita tulevaisuudessa pidetään hyödyllisinä ja arvokkaina. Hintaohjaus on joustavaa, joten se ei sulje pois arvokkaiksi osoittautuvien lyhytkestoistenkaan tuotteiden valmistusta. Se vain varmistaa, että päästöjen aiheuttaman haitan yhteiskunnallinen arvo tulee huomioiduksi tuotantopäätöksessä, Rautiainen huomauttaa.
Kuluttajien valintoihin hiilen hinnoittelu vaikuttaa tuotteiden hintojen kautta. Yleensä tuotteen hinta muodostuu sitä kalliimmaksi, mitä enemmän sen tuotannosta ja jakelussa aiheutuu päästöjä. Koska päästöistä tuottajalle aiheutuvat kustannukset näkyvät tuotteiden hinnoissa, tuotteille ei tarvitse erikseen säätää hiilijalanjälkeen perustuvia, mahdollisesti epätarkkoja veroja.
Rautiainen esittää väitöskirjansa On the optimal regulation of land use sector climate impacts julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa ensi perjantaina 7. kesäkuuta.