Convoy Finland 2022 -mielenosoitus on saanut verkkokeskusteluissa osakseen paljon ivaa ja pilkkaa, mitä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelman pitää Ilta-Sanomissa harmillisena.
– Siinä menetetään mahdollisuus tarkastella kriittisesti sitä, mistä mielenosoitus kumpuaa ja millaisia erilaisia ryhmiä se pitää sisällään, Vuorelma sanoo.
Olennainen osa mielenosoitustapahtumaa on hänen mukaansa se, miten siihen reagoidaan. Myös reaktion voi nähdä poliittisena: mieltään osoittavien pilkkaamisella tehdään naurunalaiseksi ne, jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan poliittisesti.
– Yhteiskunnallinen koheesio on heikentynyt, mikä on ollut yksi korona-ajan suurimpia uhkia. Ollaan jakauduttu eri sosiaalisiin todellisuuksiin, Vuorelma sanoo.
Yhtenä yhteiskunnallisen koheesion mittarina voidaan Vuorelman mukaan pitää luottamusta. Tilastokeskuksen toteuttaman Kansalaispulssi-kyselyn tuoreimmat tulokset osoittavat, että luottamus koronapandemian hoitoon Suomessa on nyt alimmillaan.
Tutkijan mukaan järjestelmä ei toimi, mikäli yleistynyttä epäluottamusta esiintyy liikaa. Sillä tarkoitetaan epäluottamusta koko poliittista järjestelmää kohtaan.
– Tällöin ihmiset lähtevät etsimään auktoriteetteja muualta, mikä voi aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta.
Vuorelman mukaan Suomen Convoy-mielenosoituksen yhteydessä on esiintynyt paljon yleistyneen epäluottamuksen piirteitä, mikä tekee siitä suomalaisten mielenosoitusten keskuudessa poikkeuksellisen.
Merkkejä on kuitenkin nähtävissä myös laajemmin korona-ajan protestoinneissa. Yksi syy luottamuksen laskuun voi olla Vuorelman mukaan kansalaisten verkostojen ja perinteisen osallistumisen väheneminen, kun moni toiminta on ollut korona-aikana rajoittunutta tai siirtynyt verkkoon.
– Poliittisen liikehdinnän kärjistymisen pahin skenaario on väkivallan lisääntyminen.
Toinen korona-aikana nähty kärjistymisen merkki on eri ammattiryhmien välinen vastakkainasettelu. Vuorelman mukaan poliittisessa liikehdinnässä on tapahtunut pandemian aikana merkittävä muutos, jossa puoluekenttä on jäänyt taka-alalle.
– Koronapolitiikkaan liittyvät vaatimukset eivät ole kanavoituneet puolueiden, vaan ammattiryhmien kautta. Moni on löytänyt uudenlaisen poliittisen identiteetin, Vuorelma toteaa Ilta-Sanomille.