Ilmastopolitiikka on perinteisesti ollut ympäristöministeriöiden vastuulla. Torney perustelee ehdotustaan kolmellakin eri seikalla.
– Ulkoministeriöiden vahvempi panos kansainväliseen ilmastopolitiikkaan antaisi viestin korkean tason poliittisesta sitoutumisesta, lisäisi ymmärrystä eri maiden ilmastopolitiikan tavoitteista ja vaikuttimista sekä toisi ilmastopolitiikkaan tärkeän strategisen ulottuvuuden, hän erittelee Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa FIIA Briefing Paperissa.
Ilmastopolitiikasta osa EUH:n valtavirtaa
Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustaminen vuonna 2010 on tarjonnut EU:lle mahdollisuuden rakentaa uudenlaista eurooppalaista diplomatiaa, joka antaisi enemmän painoarvoa ilmastonmuutokselle ja muille globaaleille kysymyksille.
Torneyn mielestä EUH:lla on kuitenkin nykyisellään vain rajatut mahdollisuudet ilmastopolitiikan tekemiseen. Myös ilmastokomissaarin ulkopoliittinen toimintakyky on rajoittunut.
– EUH:n ja EU:n komission välinen vastuunjako on kompromissiratkaisu, johon tuskin tullaan lähivuosina puuttumaan. Molempien toimintaa rajoittavat myös tiukat budjetit, Torney katsoo.
EU:n ilmastopolitiikan vahvistamiseksi siitä tulisikin hänen mielestään tehdä osa EUH:n työn ”valtavirtaa” ja saada EUH:n ja komission työ paremmin tukemaan toisiaan.
– Tätä tavoitetta auttaisi, jos EU:n ulkoasiainneuvosto ja Eurooppa-neuvosto antaisivat nykyistä enemmän strategista ohjausta EU:n ilmastopolitiikalle, Torney sanoo.