Päättäjien pitäisi asettaa kunnollisia rajoituksia ajoissa ja viestiä selkeästi niiden syistä, toteaa Helsingin yliopiston terveyskäyttäytymisen ja motivaatioprosessien tutkija Matti Heino.
Hänen mukaansa monilla saattaa olla vaikeuksia motivoitua koronasuosituksista.
Syksyllä annetut suositukset perustuvat pitkälti ihmisten omaan käyttäytymiseen. Keväällä puolestaan monet paikat suljettiin kokonaan.
– Pääasiallinen ongelma lienee suosituksiin motivoituminen, ei rajoituksiin. Jos baari on kiinni, ei sinne mennä vaikka kuinka ei huvittaisi noudattaa rajoituksia – sen sijaan keksitään jotain muuta. Sen, mitä tämä muu on, ei tarvitse olla koronaturvatonta, ja tässä ideoinnissa kaikki voivat auttaa toisiaan, Heino sanoo Iltalehdelle.
Hänen mukaansa suositusten noudattamiseen ja motivaatioon vaikuttaa ajankohtainen koronatilanne, joka näyttää melko hyvältä, kunnes se ei enää sitä ole.
– Päättäjien vastuulla olisikin – erityisesti suurissa kaupungeissa, jotka ovat kaikkein alttiimpia tartuntatautien leviämiselle – ennakoida tulevaa tilannetta ja asettaa kunnollisia rajoituksia ajoissa. Kun rajoituksia asetetaan viestien selkeästi niiden syistä, ihmiset pystyvät tottumaan niihin, eikä heidän tarvitse ponnistella motivoitumaan, Heino kertoo.
Heino ei kuitenkaan usko, että koronakuri on varsinaisesti löystymässä, vaan muiden lepsuilua huomataan enemmän. Liiallinen hällä väliä -asenne voi lopulta johtaa lopulta muiden Euroopan maiden kaltaiseen koronatilanteeseen.