Suomessa käytössä ollut yhteiskuntatakuu ja Ruotsin nuorisotakuu osoittavat työllisyysvaikutuksen vähäiseksi, sanoo takuun työllisyysvaikutuksia tutkinut valtiovarainministeriön finanssisihteeri Mauri Kotamäki.
– Tutkimukset kyseenalaistavat aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuuden. Toimenpiteitä ei pitäisi nähdä rakenne- vaan suhdanneluonteisina, Kotamäki sanoo HS:n haastattelussa.
Tämä tarkoittaa sitä, että nuorille tarjotaan paikka matalasuhdanteen aikana, jolloin työllistyminen on vaikeaa. Samalla nuoret pyritään pitämään työkykyisinä seuraavaa noususuhdannetta varten eri aktivointitoimien avulla.
Ruotsin mallissa ja Suomen yhteiskuntatakuussa työttömille laaditaan työllistymissuunnitelma, jonka jälkeen heitä yritetään aktivoida kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Ruotsissa saatujen tulosten mukaan vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä myönteiset, mutta kääntyivät kielteiseksi pitkällä aikavälillä. Takuuseen osallistuneet työllistyivät heikommin kuin ne, jotka eivät osallistuneet takuuseen.
Nuorten työllisyyspäivät eivät juuri lisääntyneet toimien myötä, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja Kelan keskeneräisestä yhteiskuntatakuuta koskevasta tutkimuksesta.
– Aktivointi siirtää monesti työttömän toisen toimenpiteen piiriin. Työtön siirtyy pois työttömyysasteesta, mutta hänen asemansa ei parane, Kotamäki kuvailee.
Talouskasvu on hänen mukaansa ainoa keino, joka vähentää nuorisotyöttömyyttä tehokkaasti.