Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) maanantaina julistaman tutkimuksen mukaan vanhuuseläkeiän – nykyisin 63 vuotta – sitominen elinajan odotteeseen pidentäisi työuria, alentaisi työeläkemaksua ja pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta
Tutkijat – Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen – arvioivat, että eliniän pitenemiseen sidottu eläkeuudistus pidentäisi työuria eli nostaisi keskimääräistä eläkeikää yhdellä vuodella ja kolmella kuukaudella vuoteen 2060 mennessä.
Eläketurvakeskuksen viime viikolla julkistamien laskelmien mukaan eläkkeelle siirtymisajan odote eli todennäköinen vanhuuseläkeikä nousisi voimassa olevilla eläkesäännöksilläkin nykyisestä 60,9 ikävuodesta 62,4 vuoteen 2060 mennessä.
Matti Vanhasen (kesk.) hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat kuitenkin huomattavasti nopeammasta tahdista maaliskuussa 2009 sen jälkeen kun Vanhasen ”Rukan lumilla” saama ajatus yleisen eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen oli saanut täystyrmäkseen.
Sopimuksen mukaan osapuolet nostavat eläkkeelle siirtymisiän odotteen vähintään 62,4 ikävuoteen jo vuoteen 2025 mennessä.
Eläkeiän nosto ei yksin riitä
Tarmo Valkosen mukaan hallituksen ja järjestöjen sopimus jää vajaan vuoden vajaaksi – jos eläkeikää ei koroteta eikä työttömyysputkea ja osa-aikaeläkettä lopeteta.
– Nykyisillä säännöksillä eläkeikä nousee vain noin 61,5 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.
Etlan tutkimuksen mukaan työttömyysputken, osa-aikaeläkkeen ja vanhuuseläkkeen alaikärajojen nostaminen kahdella vuodella pidentäisi työuria keskimäärin noin puolella vuodella.
– ”Kertamälillä ”eli eläkeiän nostamisella 65 vuoteen sekä työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen kokonaan poistamisella työurat pitenisivät 10 kuukaudella eli kutakuinkin hallituksen ja järjestöjen sopiman tavoitteen mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan vaikutukset työuriin jäävät vähäisiksi, ellei pääsyä työttömyysputkeen ja osa-aikaeläkkeelle samalla rajoiteta. Työttömyysputken alaikärajan nostaminen on ainakin aikaisemmin lisännyt ikääntyneiden työllisyyttä selvästi.
Uudistus voimaan vuonna 2017
Tutkijat puoltavat eläkeiän sitomista elinajan odotteeseen – jokaisella ikäluokalla olisi oma eläkeikä – koska silloin jokainen voisi helpommin ennakoida oman alimman eläkeikänsä ja toimia sen mukaisesti. Malliin on päädytty muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa.
Valkonen sanoo, että ”hyvä eläkepolitiikka” edellyttää varhaista tiedottamista kunkin ikäluokan omasta eläkeiästä.
– Suotavaa olisi, jos hallitus pystyisi jo ensi vuonna kertomaan ikäluokkakohtaisen eläkeiän.
Työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelut eläkeuudistuksesta ylijohtajan Jukka Pekkarisen työryhmän vuoden loppuun mennessä valmistuvan raportin pohjalta. Eläkeuudistus on tarkoitus valmistella niin, että vuoden 2015 vaaleissa valittu eduskunta pystyy säätämään tarvittavat lait nopeasti. Uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta.