STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ei pidä todennäköisenä sitä, että Antti Rinteen (sd.) hallitus joutuisi leikkaamaan menoja, vaikka julkinen talous ei olisikaan tasapainossa vaalikauden lopussa.
Vasemmistoliittoa hallitusneuvotteluissa edustaneen Lainàn mukaan tämä ei tarkoita leikkauspolitiikan paluuta, koska verotus voi toimia ratkaisuna.
– Julkisen talouden tasapaino voidaan toki saavuttaa verotuksenkin kautta ja veroasteita ei tarvitse edes nostaa, vaan veropohjan tiivistäminenkin riittää. Veropohjassa on niin valtavia reikiä, että ei ihme, että verotuloja ei kerry riittävästi julkisten menojen rahoittamiseksi, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoi vasemmistolaisen Vapaus valita toisin -yhdistyksen seminaarissa, jossa hän piti eilen esitelmän hallituksen talouspolitiikasta.
– Minun on hankala nähdä, että jos näihin perusteettomiin verotukiin ja veronkiertoihin ei puututa ensin, miksi hallitus lähtisi leikkaamaan menoja, Lainà jatkoi.
Perusteettomista verotuista Lainà otti esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, jonka kahdeksan prosentin tuottoprosentti on hänen mukaansa ”posketon”.
– Kukaan ei näe, että kahdeksaa prosenttia voisi mitenkään riskittömäksi ansaita, Lainà sanoi.
Hänen mukaansa valtiovarainministeriö on laskenut, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen lasku 3-4 prosenttiin toisi 300-400 miljoonaa euroa lisää tuloja valtion kassaan.
Lisäksi hän sanoi suuryritysten aggressiivisen verosuunnittelun maksavan 650 miljoonaa euroa Suomelle ekonomisti Gabriel Zucmanin tutkimuksen mukaan. Hän mainitsi myös vakuutuskuoret.
– Yhteensä nämä ovat noin 1,5 miljardia euroa, mikä riittää varmasti normaalisuhdanteessa julkisen talouden alijäämän umpeen kuromiseen. Se on ihan selvää, Lainà sanoi.
Hän lisäsi, että tekeekö hallitus näin, on sitten eri asia.
”Tulevaisuusinvestointien rahoitus tulee hyvin kalliiksi”
Lainàn mukaan hallitusohjelma ei perustu kahden prosentin talouskasvulle, vaan valtiovarainministeriön hiipuvalle talousennusteelle, jonka mukaan talouskasvu hidastuu 1,4 prosentista 0,7 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Lainà myönsi, että hidastuva kasvu vaikeuttaa hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista.
– Hidastuva kasvu toki vaikeuttaa tämän toteutumista. Voiko alijäämä olla nyt suurempi, kun ennusteet ovat synkistyneet? Nimenomaan jos tavoite on ehdollistettu normaalisuhdanteelle, niin kun ennusteet ovat matalampia, niin julkisella taloudella voi olla jonkin verran alijäämää vuonna 2023, Lainà pohti.
Lainà otti kantaa myös hallituksen niin kutsuttuihin tulevaisuusinvestointeihin, joihin aiotaan käyttää kolme miljardia hallituskauden aikana. Menoista kohdennettiin jo 1,4 miljardia budjettiriihessä.
Lainà näki riskinä, että finanssipolitiikka saattaa kiristyä vääräaikaisesti vuonna 2023, kun tulevaisuusmenot päättyvät vuonna 2022. Hänen mielestään niitä pitäisikin käyttää paremmin finanssipolitiikan välineenä siten, että investoinneista laadittaisiin lista, joka toteutetaan matalasuhdanteessa.
Tulevaisuusinvestoinneiksi kutsutut menot rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, joko myymällä valtion omaisuutta tai jakamalla ylimääräisiä osinkoja. Nollakorkojen aikakaudella tulevaisuusmenot kannattaisi Lainàn mukaan rahoittaa ehdottomasti velalla.
– Jos tätä tilannetta ei hyödynnetä, se on mielestäni täyttä järjettömyyttä. Tulevaisuusinvestointien rahoitus tulee hyvin kalliiksi, miten ne on sovittu rahoitettavan, vaikka itsessään hankkeet ovat varmasti hyvin kannatettavia, niin julkisen talouden näkökulmasta se ei ole järkevää rahan käyttöä.
Velkakannan alas saaminen on tuskallista
Seminaarin paneelikeskusteluun osallistunut työelämäprofessori Vesa Vihriälä oli eri linjalla julkisesta velasta kuin Lainà, joka Vihriälän mukaan antoi ymmärtää, ettei julkisesta velasta tarvitse paljon huolta kantaa.
– Jos muistamme sen, kuinka tuskallista on velkakannan alas saaminen. Me saimme 90-luvun lamassa velan BKT-suhteen nousemaan alle 20 prosentista 65 prosenttiin kolmessa vuodessa. Sen laskeminen 30 prosenttiin vaati 15 vuotta ja aika ikäviä päätöksiä matkan varrella, Vesa Vihriälä kertoi.
Velka-aste tuplaantui uudelleen vuoden 2008 jälkeen ja vuosien 2011-2019 hallitukset sopeuttivat julkista taloutta yhteensä kymmenen miljardia euroa.
– Kyllä me aika pikkuisen aikaa velalla pääsemme, mutta jossakin vaiheessa tulee vaikeuksia, Vihriälä varoitti.
Vihriälä edusti keskustaa hallitusneuvotteluiden talousryhmässä.