Suotuisissa psykososiaalisissa olosuhteissa kasvavilla lapsilla on parempi sydänterveys aikuisena. Psykososiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan tutkimuksessa muun muassa perheen terveitä elämäntapoja, turvattua toimeentuloa ja tasapainoista tunneympäristöä sekä lapsen kykyä säädellä aggressioitaan.
– Vanhempien valinnoilla on hyvin pitkäkestoiset vaikutukset lasten terveyteen. Jo yhden tekijän parantamisella on merkitystä, dosentti Laura Pulkki-Råback Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista sanoo.
Varhaisilla kokemuksilla vaikuttaa olevan hyötyä kaikkien ihmisten sydänterveyteen. Lapsuuden olosuhteita kannattaa siis parantaa myös lapsilla, joilla asiat ovat jo kohtuullisen hyvin.
– Jos esimerkiksi työtön vanhempi työllistyy, vaikutus lapsen hyvinvointiin on suuri. Jos vanhempi lisäksi lopettaa tupakoinnin, lapsi hyötyy vielä enemmän, Pulkki-Råback sanoo.
Tutkimuksen mukaan perheen valinnat saavat aikaan ketjuja, jotka vaikuttavat lapsen myöhempiin valintoihin. Kasautuessaan niillä on merkitystä terveydelle.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin reilun kolmen tuhannen 3–18-vuotiaan suomalaislapsen terveyttä ja psykososiaalisia olosuhteita. 27 vuotta myöhemmin tutkijat arvioivat uudelleen osan nyt jo aikuisista osallistujista, ja määrittelivät heidän sydänterveytensä tason Yhdysvaltain sydänjärjestön (AHA) tuoreen mittarin avulla.
Mitä enemmän tutkittavalla oli suotuisia tekijöitä lapsuuden ympäristössä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä oli hyvä sydänterveys aikuisena. Etenkin lapsuuden turvattu sosioekonominen asema sekä hyvä impulssi- ja aggressiokontrolli ennustivat hyvää sydänterveyttä aikuisena.
– Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemyksen siitä, että lasten ja perheiden hyvinvointiin sijoittaminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa, koska se vähentää terveyskuluja vanhemmalla iällä. Riippuu yhteiskunnan arvoista, kuinka tietoon reagoidaan, Pulkki-Råback toteaa.
Tutkimus julkaistiin maanantaina Yhdysvaltain sydänjärjestön (AHA) Circulation-lehdessä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston kanssa.