– Eurooppa on tällä hetkellä selvästi Turkin hybridioperaation kohteena, EU-politiikan ammattilainen ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Aura Salla toteaa Verkkouutisten blogissaan.
Operaatioon kuuluu hänen mukaansa vaikuttaminen laajasti eri viestikanavissa, valheellisen ja väärän tiedon levittäminen, poliittinen painostus sekä myös konkreettiset toimet, kuten turvapaikanhakijoiden päästäminen pois Turkin vankiloista ja kuljettaminen rajoille.
– Ennen kuin jaamme sosiaalisen median kanavissa videoita tai kuvia Turkin ja Kreikan rajalta, kannattaa aina varmistaa materiaalin alkuperäinen lähde. Kuvakäsittelyllä, kontekstista irrottamisella ja epäselvällä tai valheellisella viestinnällä voi saada paljon vahinkoa aikaan. Muun muassa tähän juuri hybridioperaatioilla tähdätään, Salla sanoo.
Hänen mukaansa on hämmentävää seurata keskusteluja, joissa EU:lta vaaditaan vieläkin pikaisempia toimia Turkin Kreikkaan työntämien turvapaikanhakijoiden pysäyttämiseksi.
– Samat tahot, jotka vastustavat lähtökohtaisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuus- sekä maahanmuuttopolitiikan rakentamista ovat niitä, jotka ensimmäisenä arvostelevat EU:n toimettomuutta näillä politiikka-aloilla. Jos lusikalla antaa, ei voi kauhalla vaatia, Aura Salla toteaa.
Hän muistuttaa, EU:n olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ennen kaikkea valtioiden välinen liitto, jossa päätökset tehdään yksimielisesti.
– Onneksi unioni on oppinut vuoden 2015 virheistä ja aktivoinut yhteisiä toimia entistä ripeämmin kuten neuvoston kriisinhallintamekanismin, vahvistanut Euroopan rajaturvallisuusviranomaista Frontexia ja mahdollisuuksia nopean rahoitusavun antamiseen.
Aura Sallan mukaan on ymmärrettävää, että esimerkiksi Venäjä on huomattavasti merkityksettömämpi tekijä irlantilaiselle ja itävaltalaiselle kuin suomalaiselle – samoin kuin Turkin raja suomalaiselle.
– Mutta ongelmista tulee samalla mantereella nopeasti yhteisiä. Mikäli 1[nbsp]300 kilometrin pituisen Suomen ja Venäjän välisen rajan takana alkaisi liikkua kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, kävisivät linjat meiltä vähintään yhtä kuumina muualle Eurooppaan kuin Kreikasta nyt, Salla sanoo.
Hänen mukaansa onkin ennen kaikkea pienten EU:n ulkorajavaltioiden etu, että yhteistyöstä tällaisessa tilanteessa on päätöksentekojärjestelmä ja toimintasuunnitelma etukäteen laadittuna.
Olisiko Imatra valmis?
EU ei voi Aura Sallan mukaan määrätä minkäänlaisten leirien perustamista yhdenkään unionin jäsenvaltion tai kolmannen maan maaperälle. Leirien perustamista voidaan tukea, jos jokin rajavaltio tällaista apua pyytää. Salla huomauttaa kuitenkin itärajasta.
– Tässäkin kannattaa miettiä, olisiko esimerkiksi Sallan kunta tai Imatran kaupunki valmis ottamaan alueelleen leirejä, joissa käsiteltäisi pahimmassa tapauksessa satojen tuhansien ihmisten turvapaikkahakemuksia koko unionin puolesta.
Se, mitä unioni voi Sallan mukaan tehdä, on saada nopeammin rajavartiojoukkoja avuksi ja harjoitella etukäteen toimintaa tilanteessa, jossa ne ovat yhden jäsenmaan komennossa. Nopeita päätöksiä voidaan tehdä myös siitä, paljonko hädänalaisia ihmisiä oltaisiin valmiita vastaanottamaan konfliktialueilta. Aura Sallan mukaan yhtä olennaisia ovat päätökset siitä, mitä maat eivät ole valmiita tekemään.
– Vaikka Kreikan ilmoitus, että se ei käsittele kuukauteen lainkaan turvapaikkahakemuksia on kyseenalainen kansainvälisten lakien valossa, teki maa päätöksen poikkeusoloissa, joissa Turkki selvästi operoi maahantulijamassat liikkeelle levittämällä virheellistä tietoa rajojen avoimuudesta, Salla summaa.
Hän korostaa, ettei EU edelleenkään voi antaa lausuntoa tilanteesta koko unionin nimissä ennen kuin kaikki jäsenvaltiot ovat sellaisen allekirjoittaneet. Salla väläyttää määräenemmistöpäätöksentekoa tällaisissa poikkeustilanteissa.
– Nyt eri instituutioiden nimissä annetut lausunnot ja niiden puheenjohtajien marssittaminen alueelle näyttävät ulkovaltojen silmissä lähinnä siltä, että unionilla ei edelleenkään ole yhtä puhelinnumeroa, johon soittaa.