Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalaisessa ylitarkastaja Tuomas Portaankorva suojelupoliisista toteaa, että vaikka henkilötiedustelu on kallista koulutuksen ja ulkomailla toimimisen vuoksi, sitä kannattaa käyttää. Ihmislähteet ovat suorin väylä tietoon.
Kybervakoilussa käytetään erilaisia haittaohjelmia, joiden avulla päästään käsiksi esimerkiksi matkapuhelimissa tai tietokoneilla olevaan tietoon. Kybervakoilu myös limittyy henkilövakoiluun, sillä mukaan värvättyjä voidaan käskeä esimerkiksi ujuttamaan haittaohjelmia tietojärjestelmiin.
Portaankorvan mukaan esimerkiksi tutkimushankkeisiin osallistuvia jatko-opiskelijoita yritetään joskus värvätä tiedustelijoiden avustajiksi, koska heillä on pääsy tutkimusten yksityiskohtiin. Lisäksi tiedustelijoita kiinnostavat myös pakolaiset, esimerkiksi kotimaastaan paenneet toisinajattelijat tai heidän läheisensä.
Vuosittain Suomessa paljastuu myös muutamia tapauksia, joissa turvapaikanhakijoita on yritetty kiristää. Vakoilu voi kohdistua esimerkiksi oppositiohenkilöihin ja poliittisiin aktivisteihin.
Supo haluaisi, että pakolaisvakoilu kirjattaisiin Suomessa rikoslakiin samoin kuin Ruotsissa ja Norjassa.
– Vaikka pakolaisvakoilu ei vaarantaisi suoranaisesti Suomen turvallisuutta, on maan velvollisuus suojella täällä olevia. Valtiollinen itsemäärääminen edellyttää myös, etteivät toiset valtiot vakoile Suomen rajojen sisällä, Portaankorva sanoo.
Supolla ei ole tällä hetkellä tiedustelijoita ulkomailla, mutta sitäkin on ehdotettu. Muun muassa poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja Ilkka Salmi ovat ehdottaneet Supon muuttamista tiedusteluorganisaatioksi.