Maahanmuuttovirasto kertoo uudistaneensa turvapaikanhakijoille tarkoitetun suomalaisen yhteiskunnan kurssin.
Tarkoituksena on antaa turvapaikanhakijoille perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Kurssi käsittelee suomalaista yhteiskuntaa, lainsäädäntöä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, työntekoa Suomessa sekä seksuaaliterveyttä ja seksuaalisuutta.
– Näiden teemojen avulla turvapaikanhakija saa perustiedot Suomesta ja siitä, miten Suomessa tulee toimia. Esimerkiksi työnteko Suomessa-osuus tukee turvapaikanhakijoiden työllistymistä, koska he oppivat työelämän pelisäännöt, oikeudet ja velvollisuudet, kertoo tulosalueen johtaja Olli Snellman tiedotteessa.
Suomalaisen yhteiskunnan kurssia on järjestetty vastaanottokeskuksissa vuodesta 2016 lähtien. Uudistetun kurssin materiaalit ovat entistä monipuolisempia.
Kaikille uusille turvapaikanhakijoille jaetaan itseopiskelumateriaalit, joissa on tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Tarkoitus on, että turvapaikanhakijat perehtyvät itse aktiivisesti materiaaleihin. Kurssiosioon Suomen lainsäädännöstä kuuluu myös itsenäisesti tehtävä verkkokurssi.
Lisäksi vastaanottokeskus järjestää aiheista luentoja. Itseopiskelumateriaalien ja verkkokurssin avulla pystymme tavoittamaan myös yksityismajoituksessa olevat turvapaikanhakijat.
Kaksi kurssiluennoista on pakollisia kaikille yli 16-vuotiaille turvapaikanhakijoille, joilla on velvollisuus osallistua työ- ja opintotoimintaan. Näillä kursseilla kerrotaan tarkemmin Suomen lainsäädännöstä, historiasta, yhteiskunnasta, kulttuurista ja tavoista.
– Tietojen avulla turvapaikanhakija ymmärtää paremmin sitä yhteiskuntaa, jossa hän on ja josta hän hakee suojelua. Lainsäädäntö Suomessa on joiltain osin erilainen kuin hakijoiden kotimaissa ja on tärkeää tuntea keskeiset lait, jotta voi toimia oikein, Snellman kertoo.
Suomalaisen yhteiskunnan kurssin suoritukset merkitään vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijan osaamiskartoitukseen. Osaamisķartoitus kokoaa yhteen tiedot turvapaikanhakijan aiemmasta työkokemuksesta, koulutuksesta ja siihen merkitään myös Suomeen tulon jälkeen hankittu osaaminen, kuten suomen tai ruotsin kielen opinnoissa edistyminen.
– Osaamiskartoituksen kautta turvapaikanhakijan kertyvä osaaminen tulee näkyväksi. Hakijalle osaamiskartoituksesta voi olla hyötyä, kun hän hakee esimerkiksi työtä tai opiskelupaikkaa. Osaamiskartoituksesta on hyötyä myös kotoutumisesta vastaaville viranomaisille, kun oleskeluluvan saanut hakija siirtyy kuntaan, kertoo Snellman.
Kurssimateriaalit on laadittu suomen lisäksi 11 kielellä.