Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon järjestäminen viivästyi eikä osa heistä ole päässyt heille kuuluvien palveluiden piiriin, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaisemat kyselytutkimuksiin perustuvat kaksi raporttia.
THL:n mukaan turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon järjestämisestä laajamittaisen maahanmuuton yhteydessä on otettava oppia, jotta Suomi pystyy jatkossa vastaamaan paremmin muihin terveydenhuollon valmiutta edellyttäviin yllättäviin tilanteisiin.
Turvapaikanhakijoiden alkutarkastusten, rokotusten ja kunnallisten ennaltaehkäisevien palvelujen toteutumisessa on ollut merkittäviä alueellisia eroja. Vaikeuksia terveydenhuollon toteutumisessa havaittiin keväällä erityisesti Etelä-Suomessa ja Lapissa. Syksyyn mennessä alueelliset erot olivat tasoittuneet.
Missä määriin terveydenhuollon viivästyminen on johtanut lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja suurentuneisiin terveydenhuollon kustannuksiin, ei ole vielä arvioitu.
Osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista on edelleen syksyllä ilman neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja. THL:n julkaisemien raporttien mukaan lasten oikeudet terveydenhuoltoon eivät toteudu etenkään Etelä-Suomessa.
Myöskään osa raskaana olevista turvapaikkaa hakevista naisista ei pääse kunnalliseen äitiysneuvolaan, mikä vaarantaa naisten ja syntyvien lasten terveyden ja hyvinvoinnin.
Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon järjestäminen edellyttää yhteistyötä vastaanottokeskusten, kuntien, alueellisten ja kansallisten toimijoiden välillä. Kyselyssä kunnat vastasivat, että ne ovat pystyneet vastaamaan hyvin kasvaneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntään.
– Vaikuttaakin siltä, että puutteisiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutumisessa ovat vaikuttaneet ennen kaikkea eri alueilla annetut ristiriitaiset ohjeet, puutteellinen ymmärrys turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon järjestämisen perusteista ja riittämätön ohjaus poikkeuksellisessa tilanteessa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, THL toteaa.
THL suosittelee, että sosiaali- ja terveysministeriö ja Maahanmuuttovirasto kehittävät valmiutta tukevia toimintamalleja ja ohjeistusta, joiden noudattamiseen kaikki sitoutuvat.