Mielenterveysasioissa on Olli Snellmanin mukaan tyypillistä, että vastaanottokeskuksessa tehdään mitä pystytään. Jos se ei riitä, varataan aika yksityiselle lääkärille matalalla kynnyksellä tai asiakas lähtee iltaisin ja viikonloppuisin päivystykseen kuten kantaväestökin.
– Erikoissairaanhoitoon näyttäisi menevän enemmän lähetteitä, kun on sellaisia henkilöitä, joilla sen hoidontarpeen kriteerit täyttyvät. Mahdolliset jonot, joihin asiakas voi päätyä, ovat samanlaisia kuin suomalaisilla. Turvapaikanhakijat eivät niissä kiilaa millään tavalla vain olemalla turvapaikanhakijoita. Mahdollisen erikoissairaanhoidon kustantaa vastaanottokeskus, Snellman kertoo Ylelle.
Ylen mukaan vastaanottolaki määrittää, että aikuisilla turvapaikanhakijoilla on oikeus kiireelliseen ja välittömään hoitoon. Aikuisella turvapaikanhakijalla on kuitenkin oikeus saada myös muita terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia terveyspalveluja.
Snellman kertoo myös, etteivät turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten mielenterveysteemat ole juurikaan edustettuina terveysalan koulutusohjelmissa.