Verkkouutiset

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Keskustoimisto Helsingissä., LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Turvallisuuskoulutetut halutaan samaan rekisteriin – ”Heidät on löydettävä, jos tarve vaatii”

Turvallisuuskoulutettuja naisia on Suomessa jo tuhansia, ja vapaaehtoisten rekisteri on nyt kirjattu hallitusohjelmaan. 
Picture of Saga Wiklund
Saga Wiklund
Kirjoittaja on tiedetoimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Jos Suomi joutuisi kriisin tai sotaan, turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten tiedot pitäisi kaivella työläästi monelta taholta.  

– Tuhansia naisia on koulutettu, mutta rekisterin puuttuessa emme näe, kuinka paljon ja mitä kursseja on käyty, kertoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.). 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Naisten Valmiusliitto tunnetaan Nasta-harjoituksista, joissa opetellaan varautumis- ja turvallisuustaitoja. Harjoitukset toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina Puolustusvoimien tuella. Yhdessä Nasta-harjoituksessa on keskimäärin 300400 osanottajaa, ja kurssien teemat vaihtelevat väestönsuojelusta esimerkiksi kyberturvallisuuteen, sähköttä selviytymiseen, maastoetsintään, ensiapuun ja joukkomuonitukseen. Erilaisia teemoja on ollut kursseilla kymmenittäin.  

Kurssit antavat turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää tietotaitoa sekä valmentavat naisia toimimaan johto- ja kouluttajatehtävissä. Suurten harjoitusten lisäksi järjestetään noin 150 osallistujan harjoituksia ja verkkokursseja. 

Rekisteri saatiin hallitusohjelmaan 

Naisten Valmiusliitto on jo vuosia puhunut turvallisuuskoulutettujen toimijoiden rekisterin puolesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan puolustusministeriö halusi kuulla vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita. 

– Puolustusministeriön järjestämässä tilaisuudessa muutkin vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt olivat rekisteristä samoilla linjoilla kuin Naisten Valmiusliitto, eli se tarvitaan, Paula Risikko kertoo.  

Hän kertoo varmistaneensa hallitusneuvottelujen aikana sen, että asia saatiin mukaan nykyiseen hallitusohjelmaan, jonne se on kirjattu seuraavasti: ”Parannetaan maanpuolustuksen kanssa yhteistyössä toimivien kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen koordinaatiota ja luodaan mahdollisuus heidän kouluttamiensa henkilöiden rekisteröintiin näiden tavoittamiseksi tarvittaessa.”  

Parhaillaan ministeriöt käyvät läpi hallitusohjelmaa ja tekevät toimeenpanosuunnitelmia. 

Aion loppuvuodesta selvitellä, missä vaiheessa rekisteriasia on, en osaa vielä sanoa, miten nopeasti rekisteri etenee, Risikko toteaa.  

Valtiolla on intressi hyödyntää vapaaehtoisia, sillä kokonaisturvallisuuden mallin mukaan tärkeiden toimintojen ylläpitäminen poikkeusoloissa vaatii julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten välistä yhteistyötä. 

Uudistuksen yksityiskohdat vielä auki 

Vielä ei tiedetä, mihin lakiin rekisteröintimahdollisuus tulee, mikä ministeriö lain laatii ja mikä taho rekisteriä ylläpitää. Tarve on kuitenkin selkeä. 

–Kyllä meidän täytyy löytää koulutetut henkilöt, jos tarve niin vaatii. Lainsäädännön pitää myös elää ajassa, ja turvallisuustilanne on nyt erilainen kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, Risikko perustelee.  

Paula Risikko. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Rekisteri antaa kokonaiskuvan koulutettujen määrästä ja osaamisesta.  

Keskeinen elementti on myös koota yhteen ihmiset, jotka sitoutuvat tiettyyn tehtävään. Nykyään sitoutumista ei kysytä Nasta-harjoitusten yhteydessä, Risikko kertoo. 

Leijona Cateringin pilottihankkeessa on etsitty vapaaehtoisia sitoutumaan sodan ajan joukkojen muonitukseen. 

Rekisteri mahdollistaisi myös tavoitteellisemmat koulutuspolut sekä koulutusresurssien kohdentamisen nykyistä tehokkaammin. 

–Herättelemme viranomaisia miettimään, missä koulutettuja vapaaehtoisia voitaisiin hyödyntää tai mihin tehtäviin heitä voitaisiin täsmäkouluttaa, Risikko sanoo.  

Viranomaisten kannattaisi hänen mukaansa ennakoida myös pitkäkestoista avun tarvetta, joka voisi ilmetä esimerkiksi evakuointitilanteessa.  

Koulutusten kysyntä kasvoi Ukrainan sodan myötä 

Naisten varautumiskoulutusten kysyntä kasvoi reippaasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.  

–Hyökkäyksen jälkeen järjestetystä Nasta-harjoituksesta jäi jonottamaan 500 naista. Mietimme, miten voisimme vastata lisääntyneeseen kysyntään, ja ryhdyimme järjestämään Nastaisku-verkkokoulutuksia eri aiheista, Paula Risikko sanoo. 

Naisten Valmiusliiton YouTube-kanavalta löytyy Nastaiskuja muun muassa 72 tunnin varautumissuosituksesta (kotivara), säteilyltä suojautumisesta, väestönsuojelusta ja henkisestä kriisinkestävyydestä. 

Vapaaehtoisella turvallisuuskouluttautumisella on iso merkitys koko yhteiskunnalle.  

–On tärkeää, että pystyy toimimaan omassa lähipiirissään kriisin tullen ja että pystyy pitämään ­itsensä toimintakykyisenä, Risikko tuumaa.  

Henkisellä kriisinkestävyydellä iso merkitys 

Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöjen toiminta on suunnattu kaikille naisille 16 vuodesta ylöspäin, mitä Paula Risikko pitää mainiona asiana. Tärkeitä ovat sekä käytännön harjoitukset että resilienssin kasvattaminen. 

–Olen miettinyt suomalaisten henkistä kriisinsietokykyä, kun mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä on paljon. Sillä on iso merkitys – meille ei Nato riitä, hän toteaa. 

Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana Risikon tavoite on saada rekisteri kuntoon, ja seuraavat tavoitteetkin ovat jo listalla. 

–Opetussuunnitelmien perusteisiin eri koulutusasteilla tulisi lisätä varautumis- ja turvallisuustaitojen opettaminen, ja tavoitteena on myös se, että erilaiset työyhteisöt hyödyntäisivät paremmin koulutuksiamme. 

Toimittaja on osallistunut kurssilaisena useisiin Nasta-harjoituksiin vuodesta 2016 lähtien. 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)