Perussuomalaisten Pirkko Mattilan kyselytuntikysymys koski EU:n sääntelyn lisääntymistä kautta eri sektoreiden. Mattila kysyi, pitääkö sääntelyä lisätä vai purkaa.
Keskustan Antti Kaikkosen mielestä EU:n suuntaan ohje voisi olla ”vähemmän mutta parempaa sääntelyä”. Hänen mukaansa kyse on EU:sta tulevan direktiivin tulkinnasta ”hankalimman mukaan”, kuten energiatodistusten tai hevosen lannan kohdalla on tapahtunut.
Vasemmistoliiton Kari Uotilan mukaan järkevässä ja tarkoituksenmukaisessa asetusten ja direktiivien soveltamisessa on ollut ongelmia.
Uotilan mielestä ”naurettaviakin avauksia on tehty” esimerkiksi liikenneturvallisuuden nimissä.
– Jos lohiveneiden kuljettajalta aletaan edellyttää rannikkolaivurin papereita tai veturinkuljettaja ei saa ajaa veturia huoltohallista, niin nämä ovat tietysti naurettavia, Kari Uotila sanoi.
Tavoitteen vuoksi
Pääministerin sijainen Jutta Urpilainen (sd.) totesi, ettei kaikki sääntely ole ”missään tapauksessa pahasta”. Hänen mukaansa joidenkin asioiden kohdalta on tietysti menty liian pitkälle.
– Mehän hirveän usein haluamme syyttää EU:ta siitä lainsäädännöstä jota Suomessakin toimeenpannaan, vaikka itse olemme ministeriöissä monesti laajentamassa sitä soveltamista, Jutta Urpilainen huomautti.
Kokoomuksen Sanna Lauslahden mukaan sääntelyn lisääminen on usein pitkälti kotikutoista ja EU:n asetusten käyttöönotossa kannattaisi usein käyttää järkeä.
– Entä jos me kääntäisimmekin asian toisin päin ja kysyisimme, mitkä ovat vaikutukset. Onko vanhusten laitoksessa asuvan vanhuksen toimintakyky heikentynyt vai parantunut? Keskittyisimme siihen mitä saamme aikaiseksi emmekä siihen, montako neliötä on käytettävissä, Sanna Lauslahti toivoi.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan ”tietyn tavoitteen vuoksi me näitä normejakin säädämme”.
– Yhtäältä pitää huolehtia myös siitä, että jokaisen suomalaisen perusoikeuksista huolehditaan. Osin nämä normit ovat luotuja juuri sen tavoitteen saavuttamiseksi, Huovinen sanoi.
Sdp:n Johannes Koskisen mielestä yksi sektori jossa ”totisesti kaivataan parempaa sääntelyä ja sen toimeenpanoa” ovat veroparatiisit.
Keskustan Paula Lehtomäki nimitti EU:n komission hanketta direktiivien soveltamismahdollisuudesta ”tolkkuusohjelmaksi”. Jutta Urpilainen sanoi ”tolkkuhanketta” hyväksi käsitteeksi.
Ideologiaa vai ei
Sdp:n Kari Rajamäki kysyi lopulta valtion maiden ja vesialueiden kokonaishallinnan säilyttämisestä metsähallituksella ”huolimatta kokoomuksen osakeyhtiövirityksistä”.
– Ministeri (Jari) Koskinen, onko kansallisvarallisuuden – kolmasosa Suomen maapinta-alasta – yhtiöittäminen teille ideologinen kysymys, Kari Rajamäki kysyi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vastasi, että ei ole.
– Ei ole tässä mistään ideologiasta kysymys vaan siitä, millä tavalla asiat pitää laittaa kuntoon, Jari Koskinen sanoi.
Koskinen kehotti Rajamäkeä lukemaan lausuntokierrokselle lähteneen paksun paperinivaskan sisältämät perustelut. Ministerin mukaan hän harkitsee ilman muuta, jos joku löytää jonkun muun mallin, joka täyttää kaikki kirjatut periaatteet kuten kaiken omaisuuden säilyminen valtiolla, toimiminen EU:n kilpailulakien mukaisesti, puuhuollon jatkuminen ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset.
– Tällaista (muuta mallia) ei ole löytynyt, ja aika monta vuotta on mennyt.