Meyer Turku Oy:n, tutummin Turun telakan ja sen suorien toimittajayritysten telakan tuotantoon liittyvä yhteenlaskettu liikevaihto on vuoden 2018 osalta noin 1,9 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 46 prosentin kasvua vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna.
Telakalle tehtyjen toimitusten arvo on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (+ 84 %). Toimitusten arvo vuonna 2018 oli noin 933 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli noin 508 miljoonaa euroa, Turun kaupunki kertoo tiedotteessaan.
Meyer Turun kotimaisten toimitusten arvo nousi tarkasteltuna ajankohtana 64 prosentilla noin 638 miljoonaan euroon. Vastaavasti ulkomaisten toimitusten arvo kasvoi 150 prosentin verran noin 295 miljoonaan euroon.
– Tilauskirjamme ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2025, ja luvut kuvastavat hyvin tuotantomme kasvua. Odotettavissa on, että kasvu myös jatkuu tulevina vuosina, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli toteaa.
Alihankintaverkosto kattaa 109 suomalaiskuntaa
Toimitusten arvon muutoksista huolimatta toimittajayritysten määrä on pysynyt lähes ennallaan. Telakan suoria toimittajayrityksiä oli vuonna 2018 yhteensä 1[nbsp]246, joista kotimaisia oli 927 ja ulkomaisia 319.
– Suorilla toimittajilla on puolestaan omat alihankintaverkostonsa, joihin kuuluvat yritykset kattavat 109 suomalaiskuntaa eli kolmasosan kaikista kunnista. Samoin ulkomaisia alihankkijoita on ympäri maailmaa. Telakan tuotannon kasvusta on siis etua kaikenkokoisille ja eri alojen yrityksille aluerajoista riippumatta, Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen sanoo.
Telakan toiminta työllistää suoraan noin 4[nbsp]100 ja välillisesti 4[nbsp]000 henkilöä henkilötyövuosina. Suoran työllistämisen osalta henkilötyövuodet kasvoivat kahdessa vuodessa 28 prosenttia ja välillisen 54 prosenttia.
Työllistämisvaikutus on suurempikin, mutta esimerkiksi ulkomaisten yritysten ja toisen tason toimittajien työllisyysvaikutuksia ei pystytty selvittämään tutkimuksen puitteissa.
Uudenmaan osuus Turun telakan talousalueena vahvistuu
Oman henkilöstön työllistämisen aluetaloudelliset vaikutukset kohdentuivat 96 prosenttisesti Varsinais-Suomeen, etenkin Turkuun (88 %). Sen takia suurin osa verotulovaikutuksista painottui varsinaissuomalaisiin kuntiin.
Suurin yhteisöveropotti kasautui sen sijaan Uudellemaalle. Siellä muut kuin työllisyysvaikutukset ovat käytännössä lähes samaa tasoa Varsinais-Suomen kanssa, ja Uudenmaan osuus Meyer Turun talousalueena onkin noussut selvästi edellisestä tutkimuksesta.
– Telakka siivittää Turun ja koko maan työmarkkinan kehitystä myönteiseen suuntaan. On ollut ilahduttavaa seurata, kuinka vahvasta teknillisestä ammattitaidosta on tullut menestystekijä, jota arvostetaan kansainvälisestikin. Telakan toiminta luo etenkin lähialueelle tärkeää elinvoimaa, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.
Osana tutkimusta toimittajaverkostolta tiedusteltiin erikokoisten yritysten osaamistarpeita. Vastanneista 57 yrityksestä kaksi kolmasosaa on tunnistanut telakan toimituksiin liittyviä osaamistarpeita, jotka liittyvät useimmiten LVI- ja sähkötekniikkaan, hitsausosaamiseen sekä projektinjohtotaitoihin.
Työvoimapulaa kartoittaneeseen kysymykseen vastanneista 52 yrityksestä kolme neljäosaa kertoi, että yritykset tarvitsevat lisää erikoisosaajia. Eniten pulaa vastausten perusteella on levyseppähitsaajista, LVI- ja sähkösuunnittelijoista, projektipäälliköistä ja työnjohtajista.
Turun kaupunki ja Meyer Turku Oy tilasivat syksyllä 2019 Turun yliopiston Brahea-keskukselta tutkimuksen, jossa kartoitettiin Turun telakan ja sen verkoston aluetaloudellisista vaikutuksia. Tutkimuksessa on myös vertailua edellisen, vuonna 2017 toteutetun katsauksen tuloksiin.
Tutkimus laadittiin ensisijaisesti tilinpäätös- ja muuta tilastoaineistoa hyödyntämällä, mutta tietoja kerättiin myös telakan toimittajayrityksille suunnatulla kyselyillä. Taloudelliset tunnusluvut ovat pääosin vuodelta 2018, mutta osassa tarkasteltuja vaikutuksia on käytetty myös vuoden 2019 tietoja.