Turussa kokoomus näyttäisi säilyttävän asemansa kaupungin suurimpana puolueena, mutta päähaastajaksi saattaa nousta vihreiden sijaan yllättäen SDP.
Viime kuntavaaleissa vihreät nosti Turussa kannatustaan reippaasti viidellä prosenttiyksiköllä ja puolue kiri kaupungin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Demarit taas koki selkeän tappion kannatuksen jäädessä 17 prosentin tuntumaan.
Mielipidemittauksen mukaan vihreät ja SDP näyttäisivät nyt kamppailevan rinta rinnan kaupungin toiseksi suurimman puolueen asemasta. Kokoomuksen asema Turussa on kuitenkin perinteisesti vahva. Puolue on pitänyt ykköspaikkaa peräti 25 vuoden ajan. Jos voittoputki sunnuntain vaaleissa jatkuu, odotettavissa on myös historiallinen pormestarinpaikka.
Kokoomuksen asemaa pormestarikisassa parantaa jossain määrin myös vaaliliitto kristillisdemokraattien kanssa. Lähtökohtana on, että pormestariksi valitaan kuntavaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen tai vaaliliiton ennen vaaleja nimetty pormestariehdokas.
Turussa siirrytään nyt ensi kertaa pormestarimalliin, joka on käytössä muista isoista kaupungeista jo Helsingissä ja Tampereella.
Kokoomuksen pormestariehdokas on Turun kaupunginjohtajana lokakuusta 2017 lähtien työskennellyt Minna Arve. Arve on ollut aiemmin myös Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut myös kokoomuksen puoluesihteerinä sekä Turun kauppakamarin toimitusjohtajana.
SDP:n pormestariehdokas on lääkärikansanedustaja Aki Lindén, joka on profiloitunut julkisuudessa puolustamalla vahvasti julkisen terveydenhuollon asemaa ja hallituksen ajamaa sote-mallia.
Tämä on jossain määrin yllättävää, sillä isojen kaupunkien johdossa – puoluekannasta riippumatta – uudistuksen on nähty heikentävän kaupunkien elinvoimaa ja kykyä investointeihin, kun iso osa rahoista siirtyy jatkossa hyvinvointialueille. Avointa sote-kritiikkiä demareista ovat esittäneet niin Tampereella jatkokautta tavoitteleva pormestari Lauri Lyly kuin Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanenkin.
Sote-kritiikissä ”oppositiohenkeä”
Ylen järjestämässä pormestaritentissä toukokuussa Lindén ohitti elinvoimakritiikin ja puolusti hallituksen sote-mallia puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta.
– Suomessa on ollut jo pitkään tarve siirtyä niin sanotusti laajempiin väestöpohjiin eli tämä on sama malli, kuin jos nykyisille sairaanhoitopiireille annettaisiin ne tehtävät, jotka ovat kuntien terveyskeskuksissa tällä hetkellä ja sitten vanhustenhuollon, lastensuojelun ja vastaavien sosiaalipalvelujen tehtävät. Silloin meillä tulee uusi, suorilla vaaleilla valittava demokraattinen hallinto, joka vastaa näistä ja kunnat keskittyvät olennaisiin asioihin: koulutukseen, kulttuuriin, hyvinvointiin, kaavoitukseen ja muihin tällaisiin kysymyksiin, Lindén korosti katsoen sote-uudistukseen liittyvässä kritiikissä olevan ”oppositiohenkeä nähtävissä”.
Kokoomuksen pormestariehdokas Minna Arve taas pelkäsi hallituksen sote-uudistuksen jopa heikentävän palveluja ja katsoi uudistuksen syövän valtuutetuilta mahdollisuuden päättää isosta osasta kaupungin hyvinvointipalveluja. Arve korosti uudistuksen niin ikään heikentävän myös merkittävästi isojen kaupunkien taloutta ja edellytyksiä investoida.
Vihreiden pormestariehdokas, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen yritti tasapainoilla välimaastossa painottaen, ettei tarve sote-uudistukselle ole kadonnut mihinkään, mutta suurten kaupunkien osalta uudistus on tuomassa väistämättä taloudellisia ongelmia, ”jotka on vielä ratkottava”.
Vaalikonevastauksissa painottui tuttu asetelma, jossa kunnan taloutta tasapainottaessa kokoomuksessa karsittaisiin mieluummin menoja kun taas punavihreissä suhtaudutaan myönteisemmin veronkorotuksiin.
” Jos ollaan tilanteessa, jossa tärkeitä palveluja ei pystytä järjestämään ilman lisätuloja, veroprosentin korotus on parempi ratkaisu kuin palveluista leikkaaminen”, katsoi vihreiden pormestariehdokas Ylen vaalikoneessa.
Jetro Rostedt loikkasi kokoomuksesta
Perussuomalaiset on Turussakin nostamassa reippaasti kannatustaan, vaikka mielipidemittaus ei povaa niin kovaa nousupiikkiä, mitä esimerkiksi Tampereelle saattaa olla tulossa. Turussa perussuomalaiset näyttäisi kisaavan rinta rinnan vasemmistoliiton kanssa.
Vasemmistoliiton kannatusta nostaa Turussa puheenjohtaja Li Andersson, joka oli kuntavaalien 2017 ääniharava lähes 6 500 äänellä. Kokoomuksesta eniten ääniä keräsi puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo, jonka äänisaalis jäi tästä kuitenkin alle puoleen.
Liike Nyt saanee Turussa vetoapua julkisuudessa tunnetusta liikemiehestä Jetro Rostedtista, joka on puolueen pormestariehdokas ja joka erosi vuosi sitten kokoomuksen valtuustoryhmästä.
Turussa tulevan valtuustokauden isot kysymykset kytkeytyvät monien muiden kaupunkien tapaan tavalla tai toisella kaupungin talouteen, johon odotettavissa oleva sote-uudistus tuo omat lisähaasteensa. Kaupungin veroprosentti on tällä hetkellä 19,5.
Isoista liikenne- ja rakennushankkeista puhuttavat Tampereen tapaan raitiotie, jonka varsinaisen rakennuspäätöksen odotetaan Turussa tulevan valtuuston käsittelyyn lähivuosina. Lisäksi uuden konserttitalon paikasta on käyty pitkällistä vääntöä. Yhdeksi murheenkryyniksi on osoittautumassa rautatieaseman ylittävä niin sanottu Logomon silta, jonka rakentaminen on vuosien varrella viivästynyt ja kustannukset nousseet sen myötä.