Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä maassamme tulisi lopettaa viipymättä turpeen kaivuu ja asettaa metsän hakkuille rajat. Budjettineuvotteluissa Antti Rinteen (sd.) hallituksella on mahdollisuus luopua turpeen polton haitallisesta verotuesta.
Ilmastokriisi näkyy Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan jo elinympäristöjen heikentymisenä, maatalouden satotappioina, lajiston levinneisyysalueiden muutoksina ja vesipulana. Toisaalta luonto tarjoaa ratkaisuja kuumenemisen hillintään.
– Ilmastopaneelin raportti vahvistaa, että luonnonsuojelu on ilmastoteko. Esimerkiksi metsiä ja soita suojelemalla sekä ennallistamalla voidaan hillitä yhtä aikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Raportin mukaan tärkeimpiä maankäyttösektorin ilmastotekoja on pysäyttää metsäkato ja metsien laadun heikkeneminen, soiden suojelu ja siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon. Uusi raportti nostaa esiin soiden ja kosteikkojen tärkeyden ilmastotoimissa.
Suomen suoalasta runsaasti yli puolet on menettänyt luonnontilansa ojitusten myötä ja turpeen polton päästöt kasvoivat viime vuonna. Ilmastonmuutoksen edetessä soiden ainutlaatuinen kyky sitoa hiiltä, tasata tulvahuippuja ja tarjota koti lajistolle tulee yhä tärkeämmäksi.
– Paras turpeen käyttötapa on säilyttää se maassa. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava kokonaisuudessaan pikaisesti, sanoo suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.
Luonnonsuojeluliitto on vaatinut jo pitkään, että turpeen kaivuu ja poltto on lopetettava. Tämä pitäisi tehdä jo vuoteen 2025 mennessä.
Rinteen hallitusohjelmassa tavoitteena on hiilinielujen kasvattaminen ja konkreettisten toimenpiteiden käyttöönotto osana maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaa. Vuosien 2017 ja 2018 välillä Suomen nettonielu romahti 30 prosentilla metsien hakkuiden kasvun vuoksi.
Globaali metsäkadon hillintä on yksi IPCC:n tunnistamista parhaista keinoista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Suomessa hallitus on jo luvannut lisätoimia metsäkadon pysäyttämiseksi kotimaassa. Suomalaiset kuluttavat lisäksi tuotteita, jotka aiheuttavat trooppista metsäkatoa. Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ovat vaatineet EU:n laajuisia toimia trooppisen metsäkadon pysäyttämisessä.
– EU:n puheenjohtajamaana Suomella on mahdollisuus vauhdittaa unionin laajuisia toimia metsäkadon pysäyttämiseksi, Aho sanoo.
Hänen mukaansa kaikkien maiden on otettava hiilinielupolitiikka vahvemmin osaksi vuoteen 2030 tähtääviä ilmastotoimia ja Suomi voi olla edelläkävijänä kehittämässä uskottavaa ja oikeudenmukaista maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että uusia metsäteollisuuden investointeja on tarkasteltava kriittisesti sekä ilmaston että luonnon näkökulmasta. Tarvitsemme rajat metsien hakkuille, Aho sanoo.