Pian kaksi vuotta jatkunut Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on nostanut kansainväliseen valokeilaan tavan, jolla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on huojunut läntisten Nato-liittolaistensa ja Vladimir Putinin välillä.
Itäiseen Eurooppaan erikoistunut ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Dimitar Betšev muistuttaa Turkin yhtäältä jatkaneen sotilaallista ja diplomaattista tukeaan Ukrainalle. Presidentti Erdogan on vuodesta 2014 alkaen toistuvasti vakuuttanut, että hän ei aio koskaan tunnustaa Ukrainan alueiden liittämistä Venäjään.
Myös Ukrainan merikuljetusten turvaamisessa Turkilla on ollut ratkaiseva rooli.
– Toisaalta Turkki ei ole missään vaiheessa liittynyt lännen Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Maasta on tullut Venäjän raakaöljyn suurin ostaja Kiinan ja Intian jälkeen. Vaikka suurin osa Euroopan maista on katkaissut lentoyhteydet Venäjälle, Istanbulin lentokenttä on yhä Venäjän suurimpiin kaupunkeihin suuntautuvien ja niistä lähtevien lentojen solmukohta, Carnegie Europe -ajatushautomossa ja Oxfordin yliopistossa työskentelevä bulgarialaistaustainen Betšev toteaa.
Asetelmaa kuvastaa hänen mukaansa osaltaan myös se, että Vladimir Putinin odotetaan vierailevan lähiaikoina Ankarassa, vaikka useimmissa länsimaissa hän on nykyisin miltei paarian asemassa.
Merkittävää lähenemistä länteen
Turkin tasapainoilussa on ollut erilaisia vaiheita, mutta viime aikoina maa on Betševin mukaan kallistunut lähemmäs Yhdysvaltoja ja muita Nato-liittolaisia.
Tammikuun lopulla Turkin parlamentti hyväksyi pitkän vetkuttelun jälkeen Ruotsin liittymisen Natoon Erdoganin saatua myönnytyksiä sekä Tukholmasta että – mikä tärkeämpää – Washingtonista. Erdogan vaikuttaa saaneen haluamansa, sillä ennen parlamentin äänestystä Yhdysvaltain ulkoministeriö näytti vihreää valoa 40 uuden F-16-hävittäjän myymiselle Turkkiin.
Turkki on ilmeisesti puolestaan valmis noudattamaan USA:n Venäjälle asettamia toissijaisia pakotteita, ja turkkilaiset pankit ovat tiettävästi katkaisseet yhteydet venäläisiin pankkeihin, Betšev sanoo. Samaan aikaan Turkki on hänen mukaansa lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Mustallamerellä.
– Tammikuun 11. päivänä Turkin puolustusministeri Yasar Güler aloitti Romanian ja Bulgarian kanssa yhteisen merioperaation, jonka puitteissa maata lähettävät miinantorjunta-aluksia, partiolaivoja, helikoptereita ja lennokkeja raivaamaan meriväyliä harhailevista miinoista, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia Ukrainan taistelujen alkamisesta lähtien, Betšev toteaa.
Vaikka Turkin viimeaikaiset toimet ovat merkittäviä, ne merkitsevät hänen mielestään silti pikemminkin taktista korjausliikettä kuin ulkopolitiikan strategista suunnanmuutosta, jossa Erdogan ja Turkin eliitti aidosti hylkäisivät Venäjän.