Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin hankaluudet Turkin kanssa saadaan lopulta ratkaistua.
– Turkki hakee tunnustusta. Eli Turkki kokee, että se on vähän niin kuin aallon harjalla. Turkki tuki Azerbaidžania sodassa Armeniaa vastaan menetyksellä ja pääsi alueella hieman niskan päälle. Nyt Turkki suunnittelee interventiota Pohjois-Syyriaan, Turkki on tukenut Ukrainaa (Bayraktar) lennokeillaan ja se on tukkinut Venäjän laivastolta osittain Bosporinsalmen, Aaltola sanoo Verkkouutisille.
– Turkki oli vähän niin kuin aallon harjalla ja pyrki katsomaan, että mitä tästä (kaikesta) on saatavilla. Ehkä Turkki sitten ylipelasi kätensä liittyen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, joka on Turkin kannalta suhteellisen alhainen prioriteettikysymys.
Aaltolan mukaan Suomessa kannattaa kuitenkin ymmärtää, että Turkki on Suomen liittolainen jatkossa.
– Meidän pitäisi päästä jyvälle Turkin käsityksistä liittyen turvallisuuteen ja terrorismiin.
– Ehkä tässä nyt sitten vähän opittiin puolin ja toisin. Nyt tunnetaan neuvottelukumppanit jatkossa, ja myös Turkissa ymmärretään, että ei tämä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ole mikään maailmanloppu.
Aaltolan mielestä nyt pitää katsoa eteenpäin. Turkissa, Suomessa ja Ruotsissa järjestetään lähitulevaisuudessa vaaleja.
– Ehkä tässä kannattaisi pyrkiä välttämään asioiden kärjistämistä, koska pragmaattisesti neuvotellen ne sujuvat parhaalla tavalla.
”Juna etenee”
Mika Aaltola totesi kyberturvallisuutta koskevassa SuomiAreena-keskustelutilaisuudessa Porissa maanantaina, että Suomi kulkee Nato-prosessissa eteenpäin ”kuin höyryjuna” ja samalla luo turvallisuutta sekä integroituu tahoihin, jotka kykenevät tukemaan Suomea.
Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat kesäkuussa Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan, jonka mukaan Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi. Suomen ja Ruotsin varsinaiseksi Nato-jäseneksi pääsy vaatii vielä Naton nykyisten 30 jäsenmaan parlamenttien hyväksynnän. Turkki voi silti edelleen jättää Suomen Nato-jäsenyyden ratifioimatta.
Aaltolan mukaan Suomen Nato-prosessiin voidaan vielä heittää kapuloita rattaisiin.
– Se varmasti huomattiin, että meillä oli toukokuussa toiveikkuutta siitä, että kesän jälkeen päästäisiin Natoon. Ja nyt se kuitenkin siirtyy ainakin loka-marraskuulle, ehkä muutamaa kuukautta myöhäisemmäksikin.
Aaltola toteaa, että kommervenkkejä voi vielä tulla, mutta ”se juna kyllä etenee”.
– Jos Turkki jää tässä yksin, niin kyllä siellä mietitään kaksi kertaa, kannattaako tällainen toiminta.
– Eli voi tapahtua juuri päinvastainen (kehityskulku) eli Turkki ei saakaan tunnustusta hyvistä suorituksistaan, vaan saa enemmän haukkuja. Kyllä turkkilaiset ymmärtävät pelin hengen.
Aaltolan mukaan jatkossa on pidettävä huolta siitä, että ollaan Turkin kanssa samalla sivulla.
– Mutta kun ollaan (lopulta) Naton jäseniä, niin onhan puolustusliitossa myös erimielisyyksiä.
Hän muistuttaa, että Nato ei ole tässä suhteessa ”ruusutarha”.
– Siellä on Turkki ja Kreikka, ja he eivät ole keskenään hyvissä väleissä. On myös monia muita jäsenmaita, joilla on omia käsityksiään prioriteeteista. Suomalaisten mielestä prioriteettien pitäisi olla Pohjolassa, Turkin mielestä etelässä ja ranskalaisten mielestä Afrikassa.
– Eli kyllä tähän saadaan tottua, että miten iso saha pyörii ja tuottaa määrämittaista pölkkyä.