– Olen siitä iloinen. Olemme reagoineet vahvasti turvallisuusympäristömme muutokseen. Lukuisat lainsäädäntöhankkeet, taloudelliset lisäresurssit sekä Puolustusvoimien toiminnallinen kehittäminen ovat johtaneet siihen, että Puolustusvoimat on parhaimmassa valmiudessa sitten kylmän sodan päättymisen, totesi Jussi Niinistö 228. Maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina Helsingissä.
– Nopeasti käyttöön saatavien valmiusjoukkojen lisäksi olemme kohentaneet koko maan kattavaa paikallispuolustusta kasvattamalla sodan ajan vahvuutta ja kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustusta. Strategisilla hankkeilla, Laivue 2020 ja HX, tähtäämme Puolustusvoimien toimintakyvyn täysimääräiseen säilyttämiseen myös tulevaisuudessa, hän listasi.
Niinistö muistutti, että sotilasliittoon kuulumattomana maana vastaamme itse täysimääräisesti valtioalueemme puolustamisesta.
– Mutta kuten puolustusselonteko linjaa, ei Suomella ole mahdollisuutta tai halua eristäytyä toimintaympäristöstään. EU:n jäsenenä Suomi ei edes voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Tämän johdosta Puolustusvoimien tehtäviä täsmennettiin viime vuonna siten, että Puolustusvoimilla on lakisääteinen tehtävä antaa ja vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua.
Niinistön mukaan näin ollen on luonnollista tai itse asiassa välttämätöntä, että Suomi kehittää puolustustaan aktiivisesti myös puolustusyhteistyön eri muodoin.
– Puolustusselonteon kirjaukset pääsevät helposti unohtumaan, kun julkinen keskustelu siirtyy puolustusyhteistyöhön. Se halutaan joskus nähdä pikemminkin poliittisena mörkönä kuin sotilaallista suorituskykyä lisäävänä. On muistettava, että puolustusyhteistyössä, kuten siihen liittyvässä harjoittelussa, Suomi päättää aina itsenäisesti osallistumisensa tarpeet ja sisällöt, hän huomautti.
Jussi Niinistön mukaan Suomi tukee Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä.
– On kuitenkin selvää, ettei mitään eurooppalaista armeijaa olla muodostamassa. Yksinkertaisesti siksi, että suurin osa NATO-maista – mukaan lukien Yhdysvallat – vastustaa ajatusta. On siis turha haikailla eurooppalaisen avunantoautomaatin perään. Sen sijaan on Suomen etu, että osallistumme EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen saadaksemme EU-hankkeista täysimääräisen hyödyn kansallisen puolustuksemme kehittämiseen.
Niinistö totesi, että puolustuksen kehittämiseen liittyvistä rahoitusmekanismeista voidaan saada lisäresursseja suorituskykyjemme kehittämiseen, kunhan vain olemme asiassa aktiivisia.
– Se edellyttää vaikuttamista Brysselissä, se edellyttää oman toiminnan virtaviivaistamista kotimaassa, se edellyttää julkisen sektorin innovaatiorahoitusta maanpuolustuksen t&k-toiminnalle sekä puolustusteollisuuden kiinteää mukanaoloa jo hankkeiden valmisteluvaiheessa.
Harjoitustoiminta ymmärretään väärin tai halutaan ymmärtää väärin
Suomi osallistuu EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön piirissä kaikkiaan neljään projektiin jäsenenä, Niinistö kertoi.
– Toivon, että etenkin sotilaallista liikkuvuutta, englanniksi Military Mobility, lisäävä hanke etenee suotuisasti. Vaikka ihmiset ja tavara liikkuvat EU:n piirissä vapaasti jo nyt, on sotavoiman liikuttelulle suuria rajoituksia. Toteutuessaan hanke poistaa lainsäädännöllisiä esteitä joukkojen ja materiaalin siirtämiselle EU-valtiosta toiseen. Hankkeen puitteissa on myös mahdollista saada EU-rahoitusta liikenneverkostomme kehittämiseen.
Naton puitteissa tehtävä yhteistyö on puolustusministerin mukaan varsin käytännönläheistä.
– Suomi on osallistunut Ruotsin kanssa vuodesta 2015 NATO:n laajennettujen kumppanuuksien yhteistyöhön. Yhteistyö mahdollistaa osallistumisen erittäin vaativiin harjoituksiin, mikä osaltaan lisää yhteistoimintakykyä, jolla taas on kiinteä rajapinta mahdollisen ulkomaisen avun vastaanottamiseen. Sotilaallisen yhteistoimintakyvyn edellytykset on luotava jo normaalioloissa, sillä nykyaikaiset kriisit kehittyvät nopeasti muhittuaan ensin aikansa vaikeasti tunnistettavan hybridirihmaston alla.
Niinistö kertasi, että Suomi on liittynyt kuluvan hallituskauden aikana Saksan, Britannian ja viimeksi Ranskan muodostamiin kehysvaltiokokonaisuuksiin.
– Saksan johtaman kehysvaltioyhteistyön tavoitteena on kehittää monikansallisia eurooppalaisia suorituskykyjä sekä muodostaa joukkokokonaisuuksia esimerkiksi kriisinhallinnan tarpeisiin. Se lisää myös osaltaan mahdollisuuksiamme harjoitella todenmukaisissa ympäristöissä yhdessä kumppaniemme kanssa, hän sanoi.
Britannian johtaman kehysvaltioryhmän yhteistyö keskittyy Joint Expeditionary Force –nimisen joukon (JEF) ympärille.
– Suomen osallistuminen JEF:iin on osa yhteistyöverkostoa, joka vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja ennaltaehkäisykykyä. JEF on signaali Pohjois-Euroopan maiden halusta vahvistaa yhteistyön avulla puolustustaan. Se on myös signaali kyvystä toimia tarvittaessa yhdessä. Käsitykseni mukaan Euroopassa meneillään olevista puolustuksen yhteistyöhankkeista JEF lienee lähimpänä toimivaa ”sotakonetta” – jos niin halutaan.
Ranskalaiseen interventioaloitteeseen (EI2) Suomi puolestaan liittyi tämän vuoden marraskuussa. Jussi Niinistön mukaan aloitteella tavoitellaan yhteistä strategista kulttuuria, jotta Euroopan maat olisivat kyvykkäämpiä varautumaan ja vastaamaan haastavaan turvallisuusympäristöön sekä puolustamaan omia kansalaisiaan ja intressejään. Aloitteen tarkemman sisällön valmistelu on vielä kesken.
Niinistö totesi myös, että Yhdysvaltojen kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä puolustuksen kaikilla osa-alueilla.
– Yhdysvallat on Suomen tärkein yksittäinen puolustusmateriaalin toimittaja. Harjoitusyhteistyö – josta esimerkkinä mainittakoon viime vuonna Alaskassa järjestetty Red Flag –ilmasotaharjoitus – tarjoaa Puolustusvoimille mahdollisuuden harjoitella olosuhteissa ja tilanteissa, joiden luomiseen omat resurssimme eivät riitä.
Puolustusministeri huomautti, että harjoitustoiminta tuntuu myös herättävän voimakkaita tunteita, koska asia joko ymmärretään väärin tai halutaan ymmärtää väärin.
– Haluan tehdä selväksi, että yksikään maa ei tule harjoittelemaan Suomeen vastoin tahtoamme. Kaikissa alueellamme järjestettävissä harjoituksissa Suomi päättää mitä ja millaisia joukkoja alueellamme toimii ja mitä ne alueellamme tekevät. Ei ole lisäpöytäkirjoja, ei ole kauttakulkusopimuksia, vaan yhteiset pelisäännöt, jotka sovitaan harjoituksen suunnitteluvaiheessa, Jussi Niinistö korosti.