Tuottavuuden lisääminen on keskeinen osa Suomen kilpailukyvyn ydintä, mutta yksin sekään ei riitä, jos perustaa ei ole valettu suoraan.
Keväällä kirjoitin lyhyen- ja pitkän tähtäimen kilpailukyvystä ja siitä, miten mukavoittuminen sokeuttaa hyväksymästä totuutta. Kun on näin loistava koulujärjestelmä, terveydenhoito, PISA-tulokset ja vaikka mitä, on meidän työlle oltava kysyntää. Työpaikat eivät voi tai saa siirtyä Kiinaan tai Intiaan, mutta niin ne kuitenkin siirtyvät. Moni piti lääkkeenä tuottavuuden lisäämistä.
Lääke se toki on ja hyvä sellainen, mutta ei ihmelääke eikä toimi kansantalouden tasolla nopeasti. Jos kuluttaa enemmän kuin tienaa tai ei myy oikealla hinnalla, pitää ottaa muita lääkkeitä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat meille näitä lääkkeitä nyt tarjoilemassa.
Kustannuskilpailukyvyn ja velkaantumisen perusvaluviat saataneen kuntoon, kun linjaukset on pantu pitkäjänteisesti täytäntöön. Nyt voi siis puhua turvallisesti tuottavuuden lisäämisestä pitkällä aikavälillä.
Kymmenesosasta kymmenkertaiseen
Nokian luurit menivät, mutta mitä sitten. Kymmenessä vuodessa elektroniikkateollisuuden osuus viennistä on murentunut jopa kymmenesosaan. Kuulostaa pahalta, mutta asian voi nähdä toisinkin.
Meillä on tuotteistamisen ja kansainvälisen myynnin osaamista siis kymmenkertaisesti hyödynnettävissä. Toki jo nyt on syntynyt paljon yrityksiä mutta paljon on vielä käyttämättä. Tätä osaamista voi varmasti soveltaa clean- ja greentechissä tai arktisissa palveluissa. Epäilemättä koluttavaa riittää myös elektroniikassa ja automaatiopalveluissa.
Eivätkä ne luuritkaan kokonaan Suomesta kadonneet. Jäljelle jäi ilmeisen virkeä karttapalvelu- verkkoteknologia- ja innovaatioyhtiö. Osaaminen on lisäksi siitä hieno luonnonvara, että se lisääntyy kulutettaessa, eikä oikeinkäytettynä edes saastuta.
Yli kaksisataakertaiseksi ja jopa viideskymmenesosaan
Paperiteollisuus on ollut vastaavassa murroksessa. Olen itse tehnyt pääosan työurastani taloushallinnon automatisoinnin tuote- ja palvelukehityksen parissa. Työmme tuloksena paperilaskut ovat vähentyneet merkittävästi ja työ jatkuu. Olen siis osasyyllinen paperiteollisuuden murrokseen. Samana aikana yrityksemme henkilöstömäärä on kasvanut noin 230-kertaiseksi.
Syömällä kapealla siivulla yhtä toimialaa on luotu merkittävästi uusia työpaikkoja ja maksettu veroja. Tämä on ollut mahdollista tuottavuutta lisäämällä. Yhdessä asiakkaiden kanssa on laskujenkäsittelyprosessit sähköistetty ja automatisoitu. Perinteisen paperilaskun kokonaiskäsittely voi maksaa vastaanottajalle 30-50 euroa. Automatisoidulla prosessilla voidaan päästä jopa euron tasolle. Laskelmat toki vaihtelevat organisaatioittain, toimialoittain ja maittain, mutta pääsanoma on selvä.
Käyttämällä osaamista ja keskittymällä omiin vahvuuksiin löytyy jatkuvasti Suomalaisille sopivia markkinoita valloitettavaksi. Nokia tarukaan ei ole ohi. Yhteistyö jatkuu karttapalveluiden tuottamisella samalle autonvalmistajalle jonka tuotteita valmistetaan Uudessakaupungissa.
Tuotteistaminen on osa suomalaista kansanluonnetta. Koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat kilpailukykyisten ratkaisujen tuottamiseen. Kokemusta on jo kertynyt sitten Koneen maailmanvalloituksen ja sekin tarina jatkuu. Käytetään vapaana oleva tuotteistamisosaaminen ja luodaan vielä parempaa. Kulutetaan loistavaa osaamistamme.
Pekka Rehn on Baswaren kehitysjohtaja.