Tuoteväärennysrikollisuus uhkaa myös suomalaistuotteita

Suomalaisyritykset eivät ole riittävän valveutuneita muotoilun suojaamisessa. Design-tuotteista tehdään nopeasti teollisia plagiaatteja varsinkin Aasiassa.

Suomen lähialueilla on erittäin suuria tuoteväärennösten markkina-alueita kuten Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Tästä johtuen Suomi on tuoteväärennösten kauttakulkumaa ja kuljetusten valvonta on vaikeaa.

Tuoteväärennökset ovat asianomistajarikoksia, mikä vaikuttaa niiden tutkintamahdollisuuksiin. Kiinan voimakkaasti lisääntyvä tuoteväärennysrikollisuus on kasvava uhka suomalaisten yritysten laatutuotteille.

Tuoteväärennykset ovat rajat ylittävää, organisoitumista ja monen henkilön yhteistyötä vaativaa rikollisuutta. Siinä on saatavissa suuria tuottoja ja rikoksista seuraava rangaistus koetaan vähäiseksi.

Väärennettyjen tuotteiden salakuljetus EU:n alueelle vaikuttaa talouteen myös aiheuttamalla suuria tullimaksu- ja verotappioita. Ylivoimaisesti yleisin EU:ssa tavattujen väärennettyjen tuotteiden alkuperämaa on Kiina, josta tuodaan yli 70 prosenttia EU-alueella esiintyvistä tuoteväärennöksistä.

Väärennettyjen tuotteiden maailmanlaajuisesta taloudellisesta volyymistä vallitsee hyvin erilaisia arvioita. Arviot väärennysmarkkinoiden maailmanlaajuisesta koosta vaihtelevat 160-800 miljardiin euroon. Maailman tullijärjestön mukaan väärennökset kattavat kymmenesosan maailmankaupasta. Markkinoiden koosta myöskään Suomessa ei ole tarkkaa ja luotettavaa tietoa.

Tuoteväärennyksiin liittyviä uhkia yritysten kannalta on tarkasteltu sisäministeriön kansallisen yritysturvallisuuden yhteistyöryhmän julkaisemassa tilannekatsauksessa, jossa on käsitelty yrityksiin kohdistuvia ja niitä hyödyntäviä rikoksia.

Katsauksensa perusteella yhteistyöryhmä suosittaa, että viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä tiedonvaihtoa tehtäisiin sujuvammaksi ja kehitettäisiin tekemällä tiedonvaihtoa koskevia yhteistyösopimuksia. Tullin tekemät Memorandum of Understanding MOU -sopimukset ovat tästä hyvä esimerkki.

– Viranomaisten ja elinkeinoelämän tulisi yhdessä suunnitella menettelyt ja näitä tukevat kanavat, joka edistäisivät viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä tiedonvaihtoa, katsauksessa todetaan.

Mainos