– Venäjän tavoitteista käydään keskustelua. Vaikka sillä tuskin on mitään kokonaisvaltaista suurta suunnitelmaa entisen imperiumin rajojen palauttamiseksi, on se kuitenkin monia elähdyttävä haavekuva, jonka kannattajat voivat olla valmiita toimimaan sen mukaisesti, jos siihen avautuu tilaisuuksia, totesi Erkki Tuomioja (sd.) eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa Suomen ja Venäjän suhteista.
– Siksi Euroopan unionin ja muun maailman on oltava tiukkana kaiken voimapolitiikan käytön suhteen ja estettävä houkutukset ja mahdollisuudet kerätä sillä pikavoittoja. On pidettävä huoli, että kaikki voimapolitiikkaan ryhtymistä harkitsevat johtajat ovat etukäteen tietoisia sen aiheuttamista kustannuksista ja siitä seuraavista riskeistä. Unionin yhtenäisyys on tässä tärkeätä.
Ulkoministeri totesi, että Ukrainan ja Venäjän tapahtumien vaikutukset heijastuvat myös Suomeen.
– Venäjän toimet Ukrainassa, tuki separatisteille ja Krimin kansainvälisen oikeuden ja sopimusten vastaisella tavalla toimeenpantu miehitys ja annektointi ovat tulleet laajalti tuomituiksi ja johtaneet EU:ssa päätettyihin Venäjään kohdistettuihin pakotetoimiin. Myös Suomi on näihin kantoihin ja toimiin varauksitta liittynyt.
Hänen mukaansa samalla on kuitenkin välttämätöntä pitää ovi avoinna yhteistyöhön perustuville neuvotteluratkaisuille.
– Vaikka EU olisikin esimerkiksi itäisen kumppanuuden perusteiltaan oikean politiikan toimeenpanossaan tehnyt virhearviointeja vastakkaisuutta ruokkivalla tavalla, ei se anna mitään oikeutusta Venäjän käyttämälle voimapolitiikalle. Euroopan oman politiikan arviointi on silti tärkeätä, jotta tietä paluulle aitoon yhteistyövaraiseen kanssakäymiseen ei asetettaisi turhia esteitä, Tuomioja sanoi.
Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta on selvää, että pakotteiden tarkoituksena ei ole tuottaa Venäjälle pysyvää vahinkoa vaan tukea Ukrainan suvereniteettia kunnioittavan poliittisen ratkaisun löytämistä ja toimeenpanoa Ukrainan konfliktiin.
Tuomioja katsoo, että Venäjän talouden jyrkkä heikkeneminen ei ole ensisijassa pakotteiden seurausta vaan siihen ovat vaikuttaneet yhtä lailla öljyn hinnan lasku, Venäjän reformien tyrehtyminen, voimapolitiikan suorat kustannukset sekä autoritaarinen sisäinen kehitys, jotka kaikki leikkaavat kasvun mahdollisuuksia.
– Miten Venäjä suuntautuu näiden haasteiden edessä, on edelleen avoinna. Venäjällä on myös voimia, jotka hakevat ratkaisuja vastakkaisuuksia korostavalta ja voimapolitiikkaan ja eristäytymiseen tukeutuvalta suunnalta. Tällaista ajattelua vastaan tarvitaan myös aitoa ja uskottavaa valmiutta yhteistyöhön sen vahvistamiseksi, ettei vastakkaisuuksia kasvattava voimapolitiikka tuota kenellekään pysyviä etuja vaan ainoastaan taloudellisia ja poliittisia tappioita.
Kasvanut kansainvälinen jännitys heijastuu Suomeen ennen kaikkea muutoinkin yskivään talouteemme.
– Voimapolitiikan käyttö Euroopassa ja sotilaallisen voiman uhmakas näyttäminen myös Itämeren piirissä herättää Suomessa huolestuneita kysymyksiä siitä, vaikuttaako se myös Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen.
Tuomiojan mukaan näihin kysymyksiin on avoimesti vastattava, pitäen kuitenkin mielessä ettei pelottelu ja viholliskuvien rakentaminen ole aiheellista eikä kenenkään etujen mukaista. Suomella on aina vahva intressi edistää kaikkia sellaisia toimia, joilla pyritään säilyttämään Itämeren alueen vakaus ja edistämään rauhanomaista yhteistyötä.
– Nykyinen kansainvälisen politiikan jännitystilanne ei muuta sitä, että Venäjä on vuosien varrella rakennetun yhteistyön puitteissa monella alalla Suomelle tärkeä yhteistyökumppani sekä merkittävä kaupan ja investointien kohdemaa. Emme ole halunneet, että kahdenvälinen yhteistyö vaikeutuisi enempää kuin on välttämätöntä. Tässä olemme myös vaikeissa olosuhteissa onnistuneet.
– Venäjän johdon kanssa on ylläpidetty keskustelua. Olen tavannut ulkoministeri (Sergei) Lavrovin viime vuoden aikana neljästi. Tasavallan presidentti on keskustellut presidentti (Vladimir) Putinin kanssa pyrkimyksenään kriisin ratkaisun edistäminen. Näitä yhteyksiä ylläpidetään jatkossakin. Suomi naapurimaana on valmis yhteistyöhön aina, kun siihen on molempien maiden aito intressi ja se on sopusoinnussa yhteisten kansainvälisten sitoumusten kanssa, Tuomioja sanoi.