Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kysyi eduskunnassa turpeen nopeasta alasajosta. Hänen mukaansa nyt pitää vakavasti harkita, edetäänkö liian nopeilla askelilla, kun kyseessä ovat sekä huoltovarmuus, lähienergia että työllisyys.
– Nythän jo tiedot ovat kertoneet, että Suomeen on tuotu Venäjältä ja Latviasta haketta, puuhaketta, korvaamaan kotimaista turvetta. Ruotsissa on jo kerrottu siitä, miten esimerkiksi puuta Ruotsiin kannattaa tuoda Brasiliasta. Amazoni-hakkeella on lämmitetty tukholmalaisia koteja, ja on käynyt selväksi, että osa niistä on ainakin laittomien hakkuiden ja maananastuksen kautta saatua, Timo Heinonen sanoi.
– Ruotsiin on ymmärtääkseni tuotu puuta myös Mosambikista, Espanjasta. Ja jos oikein olen ymmärtänyt niin myös Suomeen on tuotu Afrikasta pähkinänkuoria poltettavaksi näissä laitoksissa. Ja kysyisin ministeriltä, mikä tämän hetken tieto on. Onko Suomeen tuotu esimerkiksi Amazonin tai Mosambikin, Afrikan muiden valtioiden korvaavaa polttoainetta näihin laitoksiin?, Heinonen kysyi.
Kokoomuksen Paula Risikon mukaan ”tämä turpeen näin nopea alasajo ideologisista syistä on erityisesti meille Pohjanmaalle erittäin vakava asia” kahdesta eri näkökulmasta.
– Toinen on nimenomaan yrittäjien eli niiden työpaikkojen näkökulma ja toinen on sitten esimerkiksi sähkönkulutushintojen nousu, koska me joudumme alasajamaan näitä sähkölaitoksiamme, joissa turve on ollut siinä ainesosana, ja meidän pitää niitä nyt sitten muuttaa ja se pitää tehdä nopeammin kuin mitä oli alun perin ajateltu tai mitä ne laitokset olisivat vaatineet, Paula Risikko harmitteli.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan turpeen käytön romahtaminen on ollut yllättävintä – hänen mukaansa se on ”oikeastaan vapaassa tiputuksessa”.
– Se on tietysti asia, joka pitkälle lähtee myös siitä imagosta, joka turpeelle on tullut. Onko se ansaittua vai ei? Ainakin näin nopeasti se on hallitsematon tilanne, Mika Lintilä sanoi.
Ministerin mukaan kompensointiin joudutaan tietysti hakemaan myös kansallisia elementtejä. Hän pohti, ovatko ne esimerkiksi ensiharvennushakkuita tai Kemera-puolella.
– Täällä kysyttiin ulkomaisista hakkeista. Meille taisi viime vuonna tulla 1,6 miljoonaa kuutiota ulkomaista ja kuusi miljoonaa kotimaista, eli kyllä me vielä ihan reilusti olemme kotimaisen puolella. Se pitää paikkansa, niin kuin edustaja Risikko sanoi, että tämä tulee eri sektoreille: tämä tulee sinne koneyrittäjille, tämä tulee sinne kuntiin, kaupunkeihin sinne energiapuolelle ja tietysti alihankkijoille sitten kautta linjan. Käsittääkseni turve, joka on tullut Venäjältä, on ollut lähinnä kasvu‑ ja kuiviketurvetta, Lintilä eritteli.
Ministeri vastasi edustajalle, joka kyseli ”pähkinänkuorien perään”.
– Kuulemma aina silloin tällöin on liikkeellä näitä erilaisia laivoja, jotka tarjoavat niitä, mutta ilmeisesti ainakaan tänä vuonna ei ole näin eksoottisia ollut. On joskus ollut, siitä on tieto olemassa, mutta ei käytetä sinällänsä.