Kun Tuomas Pöysti loppukeväästä valittiin oikeuskanslerin virkaan, sai valinta osakseen myös arvostelua. Osaltaan ihmettelyä keräsi päätös, jonka mukaan uusi oikeuskansleri aloittaa tehtävässään vasta tammikuussa 2018, kahdeksan kuukautta edeltäjä Jaakko Jonkan eläköitymisen jälkeen.
Osa kritiikistä kohdistui suoraan Pöystiin. Hän itse sanoo, että arvostelusta ei ole jäänyt mitään surua sydämeen.
– Julkisiin virkoihin ja julkisiin tehtäviin kuuluu julkinen keskustelu ja myös kritiikki. Se on sinänsä ihan okei ja instituutiolle hyväksi, että oikeuskanslerin henkilöstä, pätevyyksistä ja taustojen vaikutuksista keskustellaan. Se on mielestäni ihan asianmukaista, eikä se mitenkään sattunut.
Kun sote-uudistuksen valinnanvapauslaki silloisessa muodossaan törmäsi kesällä perustuslakivaliokunnan kielteiseen tulkintaan, liikkui mediassa väitteitä siitä, että Pöysti olisi poliittisen paineen alla taipunut esittelemään lakeja, jotka hän tiesi perustuslain vastaisiksi. Myös se herätti keskustelua Pöystin sopivuudesta oikeuskansleriksi.
Erityisen kovasanaisesti Pöystiä arvosteli Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro, joka sanoi Ylelle, että Pöystin uskottavuus tulevana oikeuskanslerina on kärsinyt hänen toiminnastaan sote-lakien valmistelijana.
– Tämän sote-kuvion yhteydessä oli myös uutisointia, joka ei tarkasti ottaen pitänyt paikkaansa. Siltä pohjalta tuli ehkä hieman hätäistä kommentointia poliittisen painostukseen taipuvaisuudesta. Se tuntui kyllä vähän pahalta, kun olen kuitenkin yrittänyt tehdä asioita parhaan taitoni mukaan ja hyvällä etiikalla niissä rajoissa, joissa lainvalmisteluasioissa toimitaan, Pöysti sanoo.
Lue koko Tuomas Pöystin haastattelu Verkkouutiset Plus -palvelusta.