Metropoliksi määritellään yleensä vähintään kahden miljoonan asukkaan keskukset. Tunnin junalla tarkoitetaan raideinfrastruktuurin kehittämisellä saavutettavaa matka-ajan merkittävää lyhentymistä Helsingin ja Turun välillä. Normaalilla kalustolla Turusta pääsisi Espooseen noin tunnissa ja Salosta puolessa tunnissa.
Kauppakamarin mukaan laajan metropolialueiden merkitys maan kilpailukyvyn kehittymiselle on erittäin merkittävä. Niiden katsotaan usein tarjoavan paremmat edellytykset uusien innovaatioiden syntymiselle ja toisaalta muun muassa laajempi ja monipuolisempi yhteistyöverkosto edistää tuottavuuden kasvua.
Kauppakamarin alulle panemassa tutkimuksessa selvitetään Helsingin ja Turun välisen nopean yhteyden talouden dynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä.
– Talousalueiden yhdistyminen yhteiseksi työssäkäyntialueeksi voi vaikuttaa monin tavoin siihen, kuinka hyvin yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön alueet tarjoavat, Turun Kauppakamari toteaa tiedotteessaan.
Suomessa metropolialueen pitäisi kattaa suurimmat asutuskeskukset Helsinki, Turku ja Tampere.
– Metropolialue käsitteenä tulee joka tapauksessa laajenemaan junayhteyksien nopeutuessa. Toimiva yritysverkosto ei välttämättä kata ainoastaan suppean, seutukunnaksi määritetyn työssäkäyntialueen, vaan hyvien liikkumisedellytysten avulla sitä voidaan merkittävästi laajentaa.
Kauppakamari huomauttaa, että infrastruktuuri-investointeja arvioidaan usein vain ajansäästöön perustuvien hyötyjen pohjalta. Tällöin jää huomioitta laajempien työssäkäyntialueiden talouden dynamiikkaa parantavat vaikutukset.
– Henkilöliikenteen kehittämisellä voimme edistää Suomen kilpailukykyä, liikkumisen edellytysten parantamisella annamme yrityksille paremmat mahdollisuudet toimia kilpailukykyisesti globaaleilla markkinoilla Suomesta käsin, toteaa Turun kauppakamarin johtaja Jarkko Heinonen.
Tutkimuksen otsikko on Laajan metropolialueen kehittäminen Suomessa – Helsingin ja Turun välinen tunnin juna.. Se rahoitetaan suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen liiton myöntämän projektiavustuksen turvin. Muut kumppanit ja rahoittajat ovat Turun kaupunki ja Turun kauppakamari.
Tutkimuksen toteuttajaksi on valittu professori Hannu Piekkola Vaasan yliopiston Taloustieteen ja talousoikeuden yksiköstä. Hankkeesta on vastuussa Turun kauppakamari.