Jatkosodassa taistelleista Suomen-pojista on jäljellä enää 68.
Tiistaina presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Suomen-poikien muistomerkille Metsakalmistun hautausmaalla Tallinnassa. Keskiviikkona Suomen-pojat osallistuivat kunniavieraina presidentin tarjoamalle vastaanotolle Suomen suurlähetystössä Toompealla.
Tiistain seppeleenlaskutilaisuus, jossa oli läsnä yksitoista Suomen-poikaa, alkoi Suomen Virossa olevan puolustusasiamiehen, komentaja Jussi Voutilaisen ilmoituksella ylipäällikkö Sauli Niinistölle. Tilaisuudessa laulettiin virsi 577 Sun kätes, Herra, voimakkaan, ja se päättyi Viron puolustusvoimien soittokunnan soittamaan Jääkärimarssiin.
Tapaaminen suurlähetystössä tarjosi mahdollisuuden vapaampaan seurusteluun. Presidentti Niinistö sanoo Suomen-poikien kohtaamisen koskettaneen häntä voimakkaasti.
– Tunnen heistä joka ainoaa kohtaan syvää sympatiaa ja kiitollisuutta, hän sanoo.
Niinistö kertoo ajattelevansa Suomen-poikien vaiheita ensi sijassa yksilöhistoriana, mutta myös episodista maidemme välisen siteen rakentumisessa. Hän korostaa jokaisen nuoren miehen tehneen itse päätöksen hakeutumisestaan Suomeen.
Kaikkiaan Suomen jatkosotaan osallistui yhteensä noin 3 400 virolaista vapaaehtoista. Heistä noin 200 kaatui. Presidentti Niinistö muistuttaa monen heistä joutuneen sodan käytyään vielä pahempaan paikkaan.
Viron jouduttua Neuvostoliiton miehittämäksi useiden Suomen-poikien kohtaloksi koitui teloituskomppania tai Siperia.
Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta
Ensimmäiset virolaiset vapaaehtoiset saapuivat Suomeen kevättalvella 1943 taistellakseen Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta, kuten heidän tunnuslauseensa kuului. Motiivina oli myös saada sotilaskoulutusta, joka myöhemmin mahdollistaisi myös Viron vapauttamisen miehityksestä.
Syksyllä 1943 virolaisesta vapaaehtoisjoukosta muodostettiin Jalkaväkirykmentti 200, joka osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin aivan etulinjassa ja olivat osaltaan pysäyttämässä Neuvostoliiton suurhyökkäystä.
Kun saksalaiset aloittivat elokuussa 1944 vetäytymisensä Virosta, marsalkka C.G.E. Mannerheim antoi JR 200:n sotilaille luvan palata puolustamaan maataan etenevää Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan.
”Kun nyt Eestin urhoolliset vapaaehtoiset jättävät Suomen armeijan rivit miehuullisen taistelun jälkeen, seuraavat heitä Ylipäällikön ja heidän suomalaisten aseveljiensä parhaat toivotukset – rakkaudella ja kiintymyksellä heidän ja heidän Isänmaansa kohtaloon”, Mannerheim kirjoitti 17. elokuuta 1944.
Suomen-poikien ensimmäinen pataljoona ryhmittyi välittömästi vastahyökkäykseen Tarton rintamalla läpimurron tehnyttä neuvostodivisioona vastaan ja pysäytti sen etenemisen kolmeksi viikoksi.
Viivytystaistelulla oli suuri merkitys sille, että noin 70 000 virolaista ehdittiin evakuoida länteen. Suurta osaa heistä olisi todennäköisesti odottanut neuvostomiehityksen toteuduttua teloitus tai pakkotyö.
Suomi maksaa kunniavelkaansa
Suomen-pojat ovat olleet oikeutettuja Suomen valtion maksamaan rintama-avustukseen vuodesta 1993 alkaen. Heillä on myös mahdollisuus hakeutua kuntoutukseen Suomessa tai Virossa.
Rintama-avustuksen tämänhetkinen suuruus on 540 euroa vuodessa. Vaikka summa ei ole suomalaisittain suuri, sillä on monelle symbolisen arvonsa ohella myös todellista taloudellista merkitystä.
Seppeleenlaskutilaisuudessa puhuneen sotilaspastori, luutnantti Peeter Paenurmin mukaan Suomen-pojat tuntevat kiitollisuutta siitä, että Suomi pitää heistä huolta.
Suomen Tallinnan-suurlähetystön yhteydenpito Suomen-poikien kanssa on puolustusasiamies Jussi Voutilaisen mukaan vilkasta.
– Haluamme antaa Suomen-pojille heidän ansaitsemansa arvostuksen ja huomion. Tapaamiset heidän kanssaan ovat puolustusasiamiehen tehtävän hienoin osa.
Heidät kutsutaan vuosittain kunniavieraina suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotolle, kansallisen veteraanipäivän lounastilaisuuteen sekä puolustusasiamiehen isännöimälle lippujuhlapäivän vastaanotolle.
Voutilainen isännöi myös muita heille suunnattuja tilaisuuksia, ja lähetystön edustajat vierailevat usein Suomen-poikien omissa tapahtumissa. Myös syntymäpäivät noteerataan.
Huhtikuussa vietetyn kansallisen veteraanipäivän yhteydessä 29 Suomen-pojalle jaettiin suurlähetystössä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA, Tallinna