Turkilla on selvä pyrkimys osoittaa turhautuminen ja viha EU:ta kohtaan ja näpäyttää unionia lähettämällä pakolaisia Eurooppaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta.
Hän korostaa, että Turkin rajojen avaaminen Eurooppaan liittyy maan sisäpolitiikkaan.
– Turkissa tunnelma on kiristynyt varsinkin viimeisen vuoden aikana, ja kansalaismielipide on hyvin pakolaisvastainen. Turkin sisällä on noin neljä miljoonaa pakolaista, joista 3,5 miljoonaa on syyrialaisia. Presidentti Recep Tayyip Erdogan haluaa reagoida siihen jollain tavalla, Alaranta sanoo Verkkouutisille.
Pakolaisvastaisuuteen vaikuttaa myös Turkin Luoteis-Syyrian Idlibissä käynnistämä sotilasoperaatio.
– Odotusarvo on, että rajan yli olisi mahdollisesti tulossa vielä lisää väkeä.
Alarannan mukaan Turkin toimissa Kreikan-vastaisella rajalla on kysymys ennen kaikkea ulkopolitiikasta. Presidentti Erdogan haluaa länsimaiden kuuntelevan Turkin kantoja kiistakysymyksissä.
– Turkilla oli viime syksynä Syyrian puolella operaatio kurdeja vastaan. Se tuomittiin laajasti Euroopan ja Yhdysvaltain osalta. Nyt Turkilla on operaatio Idlibissä Syyrian asevoimia vastaan. Sitä ei ole tuomittu ihan yhtä jyrkästi, mutta ei siihen myöskään mitään apua anneta.
Turkilla on sukset ristissä EU:n kanssa myös Kyproksen aluevesien luonnonvaroihin liittyvässä kysymyksessä.
– Kypros pyrkii hyödyntämään energiavaroja yhteistyössä muun muassa Egyptin ja Israelin kanssa, Alaranta toteaa.
Turkki on lähettänyt Kyproksen lähettyville kaasunporauslaivoja ja tutkimusaluksen. EU on määrännyt Turkin vastaisia pakotteita, koska EU:n mukaan Turkki rikkoo kansainvälistä lakia poraamalla alueella, jonka taloudelliset oikeudet kuuluvat Kyprokselle.
Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974. Kansainvälisesti tunnustettu Kyproksen hallitus toimii saaren eteläosassa, jota hallitsevat Kyproksen kreikkalaiset.
”Tilanne rauhoittunee”
EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapumista Turkin kautta EU:hun.
Alarannan mukaan pakolaissopimus on voimassa paperilla, mutta käytännössä presidentti Erdogan on romuttanut sen.
– Jotta se olisi voimassa, se tarkoittaa, että Turkki ei päästä oman rajansa yli ihmisiä. Nyt se päästää ja on aktiivisesti lähettänyt ihmisiä rajalle. Kreikka ei kuitenkaan päästä tällä hetkellä ketään oman rajansa yli. Nyt me olemme jonkin aikaa pattitilanteessa.
Hän uskoo tilanteen kuitenkin rauhoittuvan pian.
– Oletan, että hetken päästä tilanne varmaan alkaa taas rauhoittua, kun Turkissa olevien pakolaisten keskuudessa leviää viesti, että eteenpäin ei pääse.
Turkin rajojen avaaminen ei kytkeydy suoraan Idlibin tilanteeseen.
– Ei ole olemassa suoraa kytköstä, että Kreikan-vastaiselle rajalle tulisi aktiivisesti uusia pakolaisia Syyriasta, vaikka sen uhka on olemassa. Turkki ei päästä ihmisiä Luoteis-Syyriasta rajan yli omalle puolelleen.
Alaranta huomauttaa, että Kreikan vastaiselle rajalle kulkevat ihmiset eivät välttämättä ole Syyrian pakolaisia ollenkaan. Joukossa on ihmisiä, jotka ovat oleskelleet Turkissa pidempään, kuten afgaaneja ja pakistanilaisia.
– Nyt kun Erdogan haluaa, että hänen kantojaan kuunnellaan Syyria-kysymyksessä, niin hän käyttää pakolaisia painostuskeinona EU:ta vastaan.
Turkki haluaa sanavaltaa
Alarannan mukaan Turkki haluaa pitkällä aikavälillä estää Syyriassa sen, että presidentti Bashar al-Assadin hallinto ei saa alueita kokonaan haltuunsa ja että Turkille jää sanavaltaa Syyrian sisällissodan tapahtumiin aina siihen asti, että maassa neuvotellaan rauhasta ja uudesta perustuslaista.
– Turkki tavoittelee myös kurdien autonomian murskaamista, mikä on jo osittain onnistunut, Alaranta sanoo.
– EU:n ja länsimaiden kohdalla Turkki pyrkii siihen, että sen kantoja kuunneltaisiin mahdollisimman paljon sille tärkeissä asioissa. Syyrian lisäksi Kypros on Turkille erittäin tärkeä asia.